Sote-uudistus on ollut yksi viime aikojen suurimmista kotimaan politiikan uutisista. Uudistuksella haetaan tehokkuutta sosiaali- ja terveydenhuoltoon pyrkien samalla parantamaan palvelujen saatavuutta. Ainakin näin satunnaiselle seuraajalle sote-uudistus on näyttäytynyt lähinnä rakenneuudistuksena, jossa keskitytään miettimään mikä hallintomalli parhaiten laittaa kulut kuriin.Tautitehdas tarkastelee nykymallin terveydenhoitoa toisesta näkökulmasta. Sen pääajatus tiivistyy takakannen lauseeseen: Länsimaiset ihmiset ovat terveempiä kuin koskaan, joten miksi sairauksia diagnosoidaan entistä enemmän.
Pasternack tuo kirjassaan esille nykylääketieteen haasteita. Kuvantamisteknologiat kehittyvät ja kaikki olemme jollain lailla sairaita kun tarpeeksi tarkalla laitteella tutkitaan. Muuttamalla kolesterolin suositusarvoa napsun verran alaspäin saadaan Suomeen muutama kymmenentuhatta sairasta lisää. Seulomalla sairauksia voidaan pahimmassa tapauksessa hoitaa turhaan satoja potilaita ja saada suuri joukko ihmisiä pelkäämään turhaan tautia jota heillä ei loppujen lopuksi ole. Määrittelemällä ennen luonteenpiirteiksi mielletyt piirteet sairauksiksi lisätään lääkkeiden myyntiä ja kuormitetaan terveydenhuollon ammattilaisia entistä enemmän.
Pasternack kirjoittaa selkeästi ja mielenkiintoisesti, mutta ei kuitenkaan popularisoi aihettaan. Kirja on kuin selkokielinen versio tieteellisestä julkaisusta. Lukuisat potilaskertomukset tuovat hyvin konkreettisuutta eri aiheisiin. Erityisesti tykkäsin siitä, että kirjassa objektiivisuus säilyy hyvin eikä kirjailija saarnaa omaa mielipidettään liikaa, vaikka se vähintääkin rivien välistä on helposti luettavissa.
Kirja on hyvä aina kun se herättää ajatuksia. Tautitehdas herätti niitä todella paljon. Alussa mainittua sote-uudistusta ajatellessa tuntuu ihmeelliseltä, että terveydenhoitoa lähestytään - ainakin median kautta seurattuna - vain rakenteiden kautta. Voisiko olla niin, että terveydenhoito saataisiin paremmin kuntoon jos rakenneuudistuksiin käytettävä aika, energia ja raha säästettäisiin henkilökunnan lisäämiseen nykymallissa. Ja tehokkuuttaa haettaisiin karsimalla turhia seulontoja, vähentämällä ylidiagnostiikkaa ja keskittymällä toimenpiteisiin joilla oikeasti on vaikutusta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. En tiedä, mutta ainakin tästä asiasta päättäville tekisi hyvää lukea Tautitehdas.
Tämänkaltaisten kirjojen tähdittäminen on hankalaa enkä jaa tähtiä tällä kertaa. Hyvä kirja, lukekaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti