lauantai 16. maaliskuuta 2024

Mitä mieltä äänikirjoista?

Otsikon mukainen kysymys on esitetty minulle lukuisia kertoja. Se on usein ensimmäisten kysymysten joukossa, kun tapaan uuden ihmisen, ja hän kuulee minun kirjoittaneen kirjoja.

Ajattelin sitten tänne blogiin avata omia ajatuksiani äänikirjoihin liittyen. Kirjoituksessa on paljon omia käsityksiä, olettamuksia ja mielipiteitä. Olen kuitenkin pyrkinyt esimerkiksi rahavirtoihin liittyvät faktat varmistelemaan eri lähteistä.

Äänikirjaa on useissa keskusteluissa vahvasti arvotettu tyyliin "äänikirjojen kuuntelu ei ole lukemista" ja "äänikirjat riistävät kirjailijoita". Jotkut kehuvat, kuinka äänikirja on kätevä, kun samalla voi leipoa, neuloa, somettaa ja ajaa pyörällä. Osan mielestä tämmöinen usean asian tekeminen yhtä aikaa on suorastaan pyhäinhäväistys kirjaa kohtaan.

Itse näkisin, että faktat ovat:

  • Äänikirjat ovat tuoneet kirjoille suuren määrän lisää maksavia asiakkaita.
  • Huimasti suurentunut äänikirjavalikoima on upea asia heille, jotka eivät fyysistä kirjaa pysty syystä tai toisesta lukemaan.
  • Kirjailijan saama korvaus äänikirjasta on huomattavasti pienempi kuin fyysisestä kirjasta, ja vaihtelee paljon eri kirjojen ja kirjailijoiden välillä.
  • Äänikirjabisnes hakee vielä muotoaan, ja on nykyisellään hähmäinen ja hankalasti hahmotettava.
  • Keinoäly tulee muuttaamaan (tätäkin) bisnestä jatkossa.


OMAT ÄÄNIKIRJANI JA ÄÄNIKIRJOJEN KIRJO

Parhaiten tunnen tietenkin omat äänikirjani. Olen kirjoittanut kolme kirjaa, joista kahdesta on tehty äänikirja. Tässä muutamia nostoja näihin liittyen, sopimusten yksityiskohtia en voi paljastaa.

Ensimmäiselle kirjalleni (Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta, 2019) äänikirja on ollut ihan mahtava juttu! Fyysisen kirjan myynti keskittyi lähes täysin kirjan julkaisuvuoteen. Äänikirja sen sijaan lähti kunnolla lentoon vasta pari vuotta ilmestymisensä jälkeen ja vuodet 2022 ja 2023 ovat olleet kirjan äänikirjamyynnin parhaita vuosia. Kirjailijana saamani palkkio äänikirjasta on toki masentavan pieni, eli suuret kuuntelumäärät näkyvät valitettavan vähän pankkitilillä.

Nuortenkirjani Saakelin satanen (2021) äänikirja ilmestyi vasta yli vuosi kirjan ilmestymisen jälkeen. Kirjan äänikirjamyynti on ollut hyvin vähäistä, vuosittaisena keskiarvona selvästi alle kymmenesosa ensimmäisen kirjani äänikirjamyynnistä. Kirjaa on kuitenkin myyty fyysisenä kirjana tasaisen mukavia määriä jo kolmen vuoden ajan, eikä fyysisen kirjan myynti siis ole romahtanut ilmestymisvuoden jälkeen.

Nämä kaksi esimerkkiä kertovat hyvin sen, kuinka erilaisia äänikirjoja on. Nuortenkirjat eivät yleensä myy äänikirjoina hyvin. Tietyt aiheet kestävät aikaa paremmin kuin toiset. Tällä hetkellä Bookbeatin suosituimpien lastenkirjojen joukossa oleva Pieru viidakossa kestää 10 minuuttia. Päätalon Iitalo-kirjojen pituus luettuna on noin 25 tuntia. Jotkut kirjat ilmestyvät vain äänikirjoina. Joistakin äänikirja tulee pitkällä viiveellä. 

Onkin jossain määrin ongelmallista puhua äänikirjoista geneerisesti, erot erilaisten äänkirjojen välillä kun ovat suuria.


BISNESMALLI

Äänikirjojen bisnesmalli on oman käsitykseni mukaan useimmissa tapauksissa seuraavanlainen:

  1. Kuuntelija maksaa äänikirjapalvelulle kuukausimaksua (esimerkiksi 15 €/kk, sis. 40 h kuuntelua)
  2. Maksusta 10% on arvonlisäveroa, joka siis menee valtiolle.
  3. Äänikirjapalvelu tilittää veron jälkeen jääneistä maksuista osan kustantajalle, ja pitää loput itsellään (kattaakseen kustannukset ja tehdäkseen voittoa).
  4. Kustantaja tilittää osuudestaan osan kirjailijalle (vaihtelee suuresti välillä 12% - 50%), ja pitää loput itsellään (äänikirjan kustannusten kattaminen ja voitto).

Kaikkien äänikirjapalveluiden ja kustantamoiden välillä on omat, luottamukselliset sopimukset. Lisäksi kaikkien kirjaijoiden ja kustantamoiden välillä on omat, luottamukselliset sopimukset. Niinpä kirjailijan saama korvaus voi vaihdella todella paljon, ja kokonaiskuvaa on mahdoton muodostaa. Osa tilityksistä tapahtuu varmasti tuntiperusteisesti, ja osa kirjaperusteisesti. Voisin kuvitella, että kirjailijan saama korvaus on eri kokoinen, silloin kun äänikirjan pituus on 10 minuuttia tai silloin, kun se on 25 tuntia.

Niinpä jälleen on ongelmallista yleistää, että kirjailija saa äänikirjasta keskimäärin 71 senttiä (tämmöisen luvun löysin jostain). Keskiarvo on matematiikkaa, oikeasti erot ovat isoja. Löytämieni tietojen perusteella kirjailijan saama korvaus äänikirjasta vaihtelee ainakin välillä 20 senttiä - yli yksi euro.

Raakasti yleistäen, pyöristäen ja yksinkertaistaen laskin seuraavan esimerkin, jossa äänikirjapalvelun asiakas kuuntelee 15 tuntia pitkän kirjan.

  • Kuuntelijalle tämä maksaa noin 5 euroa.
  • Valtio ottaa 10% eli 0,5 euroa.
  • Kirjailija saa keskimäärin noin 0,7 euroa. Summa vaihtelee kirjailijoiden välillä todella paljon.
  • Äänikirjapalvelu ja kustantaja jakavat jäljelle jääneen vajaa neljä euroa. Tästä katetaan äänikirjan teon kustannukset (tyypillisesti muutama tuhat euroa/kirja), muut kustannukset ja yritetään jättää myös voittoa.

Äänikirjabisnes tuskin on kannattavaa tällä hetkellä yhdellekään äänikirjapalvelulle. Tästä kielivät sekä löytämäni taloustiedot, että jatkuvat uusien asiakkaiden houkuttelut ilmaiskampanjoilla. Palvelujen arvoa mitataan ensisijaisesti asiakkaiden määrällä, ei voittoprosentilla. Tämä ei voi jatkua ikuisesti, jossain vaiheessa varmasti alkaa pudotuspeli ja bisneksen säännöt muuttuvat.


KEINOÄLY

Olipa keinoälystä mitä mieltä tahansa, tulee se aivan varmasti muuttamaan äänikirjabisneksen dynamiikkaa. Hahmottelin (ihan itse, eli suhtaudu varauksella) seuraavat kolme mahdollista askelta keinoälyn käytössä.

  1. Keinoäly lukee äänikirjan, mutta lopputulosta muokataan ihmisen toimesta ennen kuin äänikirja julkaistaan. Palveluissa on koeluontoisesti pieni määrä keinoälyn lukemia kirjoja ja ne testaavat, miten asiakkaat ottavat ne vastaan.
  2. Keinoäly osaa lukea kirjan "lennosta" eli kuuntelija valitsee palvelusta haluamansa kirjan, ja haluamansa lukijaäänen ja tekstin luku tapahtuu reaaliaikaisesti ilman ihmisen avustusta. Keinoälyn lukemat kirjat on vielä kohtuullisen helppo erottaa ihmisten lukemista ja osa kuuntelijoista ei niitä suostu (esimerkiksi laatuongelmien takia) kuuntelemaan. Palvelut hinnoittelevat keinoälyn lukemat kirjat halvemmiksi.
  3. Keinoälyn lukemia kirjoja on hankala, lähes mahdoton, erottaa ihmisten lukemista. Lukukokemusta voi säätää monella eri parametrilla, halukkaat saavat myös maiskutukset mukaan keinoälyn lukutapaan. Suurin osa palvelujen kirjoista on keinoälyn lukemia. Ihmisten lukemia versiota on saatavilla harvoista ja valituista kirjoista, ja palvelut rahastavat niistä premium-maksua.
Askel numero yksi on varmasti ihan nurkan takana. Askeleeseen kolme ei varmasti vielä muutamaan vuoteen mennä, mutta nykyisellä keinoälyn kehitysvauhdilla yllättyisin, jos siihen menisi paljon yli kymmenen vuotta.

Onko ylläkuvattu eteneminen vääjäämätöntä? Ehkä ei, mutta niin kauan kuin "kaikki maailman kirjat mahdollisimman halvalla" on tärkein kuluttajia ohjaava valintakriteeri, on vaikea nähdä muuta kehityskulkua.


YHTEENVETO

Henkilökohtaisesti pidän ongelmallisena, jos äänikirjat korvaavat luetun kirjan (merkittävissä määrin). Lukeminen ja kuuntelu kutittelevat eri kohtia aivolohkoissa ja kummallekin on omat tarpeensa. Uskon, että ainakin vielä nyt lapsuuttaan viettävillä lukutaito on keskeisen tärkeä taito ja auttaa pärjäämään elämässä. Lukemaan oppii vain lukemalla.

Äänikirjat ovat hieno asia, ja ne ovat tuoneet kirjallisuuden laajan joukon koettavaksi. Välineessä ei ole vikaa, mutta nykyinen bisnesmalli (keinoälyn tuomine uhkakuvineen) ei ole kestävä, ja johtaa helposti tilanteeseen, jossa määrä korvaa laadun.

Oma keskittymiskykyni ja pitkäjänteisyyteni ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tiedän,  että en ole ainut, jolle näin on käynyt. Kirjallisuudesta nauttiminen on mainio tapa kehittää keskittymiskykyä ja antaa aivoilla aikaa levätä kaaosmaisesta ärsykevirrasta. Tässä toimii sekä perinteinen kirja että äänikirja. Itselleeni dystooppista olisi, jos äänikirjapalvelut kehittyvät tiktokmaiseen suuntaan - "tässä suositun dekkaristin kolmen minuutin pikajännitykset algoritmimme suosittelemana ja suositun tekoälymme lukemana!".

Vai voisiko äänkirjamaailma kehittyä sittenkin suuntaan, jossa keskiössä eivät ole megakorporaatiot, vaan kirjat ja lukuelämykset? Voisiko jatkossa olla parin suuren "kuuntele niin paljon kuin haluat"-palvelun sijaan/lisäksi useita palveluja, jotka keskittyvät enemmän laatuun ja tiettyyn genreen, ja joissa palvelun tuottoja voidaan jakaa paremmin myös kirjailijoille ja lukijoille? 
    Tässä palvelussa parhaat kotimaiset dekkarit heti ilmestymisen jälkeen suosikkilukijoiden lukemana. 
    Parasta spefiä Suomesta ja ulkomailta. 
    Suosituimmat nuortenkirjat ja kiinnostavimmat uutuudet - tue samalla suomalaisia kirjailijoita!
    




1 kommentti:

  1. Thanks for consistently delivering high-quality and engaging content.

    VastaaPoista