Suosituimmat suomalaiset nuortenkirjat - joulukuu 2024

Mitkä ovat juuri nyt suosituimmat suomalaiset nuortenkirjat? Tähän kysymykseen yritän taas vastata. 

Suhtaudu alla olevaan listaan suurella varauksella. Se on tilanne 9.12.2024 aamulla, ja lähteenä käytettävät listat saattavat muuttua milloin vaan. Lisäksi on mahdollista, että kirjakauppojen listat painottavat samaan konserniin kuuluvia kustantamoja.  

Lähteinä ovat: Mitä Suomi lukee -lista, Suomalaisen kirjakaupan suosituimmat nuortenkirjat, Adlibriksen myydyimmät nuortenkirjat, Bookbeatin suosituimmat nuortenkirjat, Goodreadsin luetuimmat lista ja Helmet-kirjaston lainaus- ja varaustilanne. 

Taustaa ja tietolähteiden tarkempi luettelo löytyy edellisestä postauksesta. Tällä kertaa lisäsin tietolähteisiin myös Goodreadsin Suomen luetuimpien listan.

Listalla mukana ovat suomalaiset nuortenkirjat, joiden ikäsuositus on 12 vuotta tai enemmän. Tietokirjat ovat mukana, mutta jätin pois väritys- ja tehtäväkirjat.

Tarkoitus on ainakin toistaiseksi tehdä tähän listaan päivitys aina kuun alkupuolella heti sen jälkeen, kun Mitä Suomi lukee -listat julkaistaan. 

TOP-10 suomalaiset nuortenkirjat maanantaina 9.12.2024 aamulla

1. Asioita joista en tiennyt pitäväni, Annukka Salama, WSOY (edellinen lista: 1.)

Ajetp piti kärkisijansa kevyesti selkeällä marginaalilla kakkoseen.  Tämä 14+ vuotiailla suunnattu kuuma enemies to lovers -romaani nousi taas ainoana nuortenkirjana Mitä Suomi lukee -listalle (e-kirjat) lastenkirjojen joukkoon. Lisäksi se oli  Bookbeatin ja Goodreadsin suosituin suomalainen nuortenkirja. Helmetissä sillä on edelleen lähes sadan kirjan varausjono.

2. Sarvijumala, Magdalena Hai, WSOY (2.)

Viime vuoden Finlandia-voittaja jatkaa kakkosena. Tämä kauhuromaani oli Suomalaisen toiseksi suosituin kotimainen nuortenkirja, Adlibriksen kolmanneksi myydyin 12-14v kirja ja Bookbeatissa seitsemänneksi suosituin. Helmetissä on noin 50 kirjan varausjono.

3. Meren koskettamat, Leena Paasio, WSOY (4.)

Estonian onnettomuuteen linkittyvä merellinen nuortenromaani oli Finlandia-ehdokkaana ja jatkaa vahvasti tälläkin listalla. Kirja oli Goodreadsin luetuimpien listalla korkealla, Bookbeatin neljänneksi suosituin kotimainen nuortenkirja ja Helmetissä varausjono on lähes sadan kirjan mittainen.

4. Punainen kuin veri, Salla Simukka, Tammi (UUSI)

Lumikki-trilogian avannut trilleri on tällä listalla uusi, vaikka on jo yli kymmenen vuotta vanha kirja. Olen aikaisemminkin huomannut, että tämä suosittu nuortenkirja tulee monessa paikassa esille julkaisuvuodestaan (2013) huolimatta. Nyt Punainen kuin veri oli Adlibriksen 15+ nuortenkirjojen myydyin ja Bookbeatin suomalaisten nuortenkirjojen sijalla viisi. Helmetissä kirjaa on hyvin lainassa, mutta varausjonoa ei ole.

5. Skutsi, Päivi Lukkarila, Nokkahiiri (7.)

Tuore Finlandia-voittaja on kauhuelementeillä höystetty kasvukertomus ja erätarina. Se oli Suomalaisen listalla sijalla kolme. Helmet-kirjastoissa sen varausjono on valtavan pitkä - yli viisisataa lukijaa odottaa Skutsia.

6.  Kellopelisydän, Vehka Kurjenmiekka, Aula (5.)

Kellopelisydän on 16+ vuotiaille suunnattu viime vuonna ilmestynyt YA-romaani, joka kertoo muistamisesta, menneisyydestä ja toivosta. Kirja oli Adlibriksen 15+ kategorian toiseksi myydyin kirja ja Helmetin varausjonossa on edelleen noin 50 lukijaa.

7. Aurora, Pinja Sanaksenaho & Sari Luhtanen, Otava (3.)

Tämän tänä vuonna ilmestyneen intensiivisen nuoresta somevaikuttajasta kertovan romaanin sijoitus tippui hieman. Se oli Suomalaisen listalla sijalla kuusi ja Bookbeatissa sijalla yhdeksän. Helmetissä varausjono on parinkymmenen lukijan mittainen.

7. Sang, Elina Pitkäkangas, WSOY (6.)

Sang pysyi listalla edelleen jatko-osansa Narakan edellä. Tämä vuonna 2022 ilmestynyt kirja on eeppinen fantasiaromaani vallasta ja rakkaudesta kuvitteellisessa tulevaisuuden Itä-Aasiassa. Se oli Adlibriksen 15+ kategorian kolmanneksi myydyin kirja, Suomalaisen suosituimpien sijalla seitsemän ja Helmetissäkin oli edelleen pientä varausjonoa.

7. Matkani somen huipulle, Roni Back, Otava (7.)

Kolmantena seitsemättä sijaa jakaa kirja, joka kertoo Roni Backin matkasta suomituben supertähdeksi. Vuonna 2022 ilmestynyt kirja oli edelleen Suomalaisen suosituin nuortenkirja. Lisäksi se oli Adlibriksen myydyimpien 12-14v kirjojen sijalla viisi. 

10. Tästä ihmemaahan, toim. Siri Kolu & Salla Simukka, WSOY (UUSI)

Syksyllä ilmestynyt nuorille suunnattu novellikokoelma antaa Liisan seikkailut ihmemaassa -kirjan maailmalle uusia näkökulmia yhdeksän tunnetun kirjailijan ja eri tekstilajien voimin. Listalle nousun mahdollisti ensisijaisesti kirjan nouseminen Adlibriksen 12-14v kategorian myydyimmäksi suomalaiseksi nuortenkirjaksi. Helmetissä kirjalla on pientä varausjonoa.

Suosituimmat suomalaiset nuortenkirjat - marraskuu 2024

Mitkä ovat tämän hetken suosituimmat suomalaiset nuortenkirjat? Tähän kysymykseen olen kaivannut vastausta jo pitkään. Olen tuskaillut monen muun kanssa sitä, että lasten- ja nuortenkirjat niputetaan samaan eri myyntilistoilla, ja tämän seurauksen nuortenkirjat eivät nouse esiin.

Päätin nyt lopettaa tuskailun ja kokeilla, saisinko itse kasattua tuommoisen listan olemassaolevan datan pohjalta. 

Suhtaudu alla olevaan listaan suurella varauksella. Se on tilanne 23.11. aamulla. Koska en tiedä, kuinka eri kirjat esimerkiksi kirjakauppojen listoille nousevat, ja painottavatko eri tahot esimerkiksi samaan konserniin kuuluvia kustantamoja, voi lista olla eri näköinen huomenna aamulla. Lähteinä ovat: Mitä Suomi lukee -lista, Suomalaisen kirjakaupan suosituimmat nuortenkirjat, Adlibriksen myydyimmät nuortenkirjat, Bookbeatin suosituimmat nuortenkirjat ja Helmet-kirjaston lainaus- ja varaustilanne. Näistä tarkemmin postauksen lopussa.

Mukaan otin suomalaiset nuortenkirjat, joiden ikäsuositus on 12 vuotta tai enemmän. Tietokirjat ovat mukana, mutta jätin pois väritys- ja tehtäväkirjat.

Tiedot on kasattu manuaalisesti (joo, se vie hetken aikaa...) ja voi hyvin sisältää tekemiäni huolimattomuusvirheitä. Kuulen erittäin mielelläni, jos listalla on mielestänne selkeitä virheitä tai puutteita. Ehkä teen uuden päivityksen joulukuussa, ehkä en.

TOP-10 suomalaiset nuortenkirjat lauantaina 23.11.2024 aamulla

1. Asioita joista en tiennyt pitäväni, Annukka Salama, WSOY

Tämän kirjan nouseminen kärkeen ei ollut yllätys. 14+ vuotiailla suunnattu kuuma enemies to lovers -romaani on ollut viime aikojen näkyvin kirja myös sosiaalisessa mediassa. Ajentp nousi ainoana nuortenkirjana Mitä Suomi lukee -listalle (e-kirjat) lastenkirjojen joukkoon. Lisäksi se oli Adlibriksen myydyin kirja 12-15 ikäluokassa ja Bookbeatin suosituin suomalainen nuortenkirja. Helmetissä sillä on lähes sadan kirjan varausjono.

2. Sarvijumala, Magdalena Hai, WSOY

Viime vuoden Finlandia-voittaja on edelleen korkealla lukulistoilla. Tämä kauhuromaani oli Suomalaisen toiseksi suosituin kotimainen nuortenkirja ja  Bookbeatissa seitsemänneksi suosituin. Helmetissä kirjoja on valtava määrä lainassa, ja varausjonoakin edelleen on.

3. Aurora, Pinja Sanaksenaho & Sari Luhtanen, Otava

Aurora on  tänä vuonna ilmestynyt intensiivinen romaani nuoresta somevaikuttajasta. Se oli Suomalaisen listalla sijalla neljä ja Adlibriksen 12-15 kategoriassa sijalla kaksi. Myös Bookbeatissa se on selkeästi kymmenen suosituimman joukossa.

4. Meren koskettamat, Leena Paasio, WSOY

Tämä Estonian onnettomuuteen linkittyvä merellinen nuortenromaani on Finlandia-ehdokas, ja ei myöskään yllättänyt listasijoituksellaan. Kirja oli Bookbeatin kolmas kotimainen ja Helmetissä varausjono on saman mittainen kuin Ajentp:llä.

5.  Kellopelisydän, Vehka Kurjenmiekka, Aula

Viidenneksi nousi 16+ vuotiailla suunnattu viime vuonna ilmestynyt YA-romaani, joka kertoo muistamisesta, menneisyydestä ja toivosta. Kellopelisydän oli Adlibriksen 15+ kategorian toiseksi myydyin kirja ja Helmetin varausjonossa on 50+ lukijaa.

6. Sang, Elina Pitkäkangas, WSOY

Sang nousi kuudenneksi hieman yllättäen, olisin odottanut sen jatko-osan Narakan olevan listalla. Sang on vuonna 2022 ilmestynyt eeppinen fantasiaromaani vallasta ja rakkaudesta kuvitteellisessa tulevaisuuden Itä-Aasiassa. Se oli Adlibriksen 15+ kategorian myydyin kirja, ja Helmetissäkin on edelleen pientä varausjonoa.

7. Skutsi, Päivi Lukkarila, Nokkahiiri

Lanu-Finlandia ehdokkaiden ehkä suurin yllättäjä on kauhuelementeillä höystetty kasvukertomus ja erätarina. Helmet-kirjastoissa sen varausjono on listalla olevista kirjoista pisin - reilusti yli sata lukijaa jonottaa sitä.

7. Matkani somen huipulle, Roni Back, Otava

Seitsemättä sijaa jakaa kirja, joka kertoo Roni Backin matkasta suomituben supertähdeksi. Vuonna 2022 ilmestynyt kirja oli Suomalaisen suosituin nuortenkirja.

9. Tammani Tuulispää, Asta Ikonen, Lind

Tänä vuonna ilmestynyt ratsastusharrastuksesta kertova kirja nousi listalle olemalla Bookbeatin toiseksi suosituin suomalainen nuortenromaani.

9. Lääkäri Atte - Selviytymisopas, Atte Virolainen & Margareeta Häkkinen, Otava

Yhdeksättä sijaa jakaa suositun somelääkärin tietokirja huumeista ja rikollisuuden maailmasta. Se oli Bookbeatin listalla sijalla neljä, ja Suomalaisen yhdeksänneksi suosituin.

Lista tietolähteistä (päivitetty 10.1.2025)

Mitä Suomi lukee

Tsekkaan seuraavat listat ja poimin niistä niillä mahdollisesti olevat kotimaiset nuortenkirjat: Myydyimmät kaikki formaatit, Painetut kirjat/lanu, Äänikirjat/lanu, Sähkökirjat/lanu, Pokkarit.

Mikäli joku nuortenkirja näille listoille pääsee, niin siitä saa tosi paljon pisteitä ja nousee korkealle myös mun listalla. Itse asiassa, jos Mitä Suomi lukee listojen joukossa olisi nuortenkirjat erikseen, niin tämä minun tekemäni listaus olisi turha.

Suomalainen kirjakauppa

Tsekkaan ensin "Top-20 lasten- ja nuortenkirjat" listan. Jos siltä ei löydy kymmentä nuortenkirjaa (ikinä ei löydy), täydennän listaa suosituimpien nuortenkirjojen listalta (linkki otsikossa). Tämän listan taustalla oleva algoritmi on mysteeri ja on paljon mahdollista, että Suomalainen nostaa sille "omia suosikkeja". Mutta parempaakaan en löytänyt. Huomio, että sivun alussa oleva Kategorian suosituimmat -lista vaihtelee ihan koko ajan tosi paljon, ja sitä siis en ole käyttänyt.

Adlibris

Tsekkaan kahden eri ikäryhmän (12-14 ja 15+) myydyimmät kotimaiset nuortenkirjat ja poimin kummaltakin viisi ensimmäistä. Näihinkin listoihin on pakko suhtautua aika suurella varauksella, että nouseeko mukaan helpommin saman konsernin kirjoja.

Bookbeat

Tsekkaan suosituimmat nuortenkirjat ja poimin sieltä kymmenen ensimmäistä 12+ suomalaista kirjaa. Tämä näkymä on saatavilla vain webissä, ei mobiiliapplikaatiossa. Tässäkin aika suuri varaus siihen, että Bookbeatin algoritmi voi hyvin suosia omia kirjoja.

Goodreads

Tsekkaan Suomen luetuimpien kirjojen listan, ja poimin sillä mahdollisesti olevat suomalaiset nuortenkirjat.

Helmet

Tsekkaan (täysin manuaalisesti, en löytänyt parempaakaan keinoa) kirjojen lainaus- ja varaustilanteen. Pisteytyksessä painotan varausjonon pituutta, mutta myös lainassa olevien kirjojen määrästä saa pisteitä. Valitsin mukaan vain Helmet-kirjastot, koska se on suurin, ja tässä on tosi paljon manuaalista työtä.

Joskus joku kirja voi vahingossa puuttua joltain listalta esimerkiksi puutteellisen luokittelun takia. Näissä tapauksissa pyrin salapoliisityön avulla selvittämään tilanteen, ja soveltamaan pisteiden jakoa vastaavasti.

Ylläolevista lähteistä kaivamillani tiedoilla sitten päivitän laskentataulukkoa, joka sen jälkeen laskee super-salaisella MNKR(tm) -algoritmilla kaikille kirjoille pistemäärän, jonka pohjalta TOP-10 lista muodostuu.

Olisi hienoa ottaa mukaan myös Akateeminen, Storytel, muita kirjastoja, some-suosio jne, mutta työmäärä kasvaa tosi paljon, ja osasta paikoista on todella hankala kaivaa edes jossain määrin luotettavaa dataa.

Mitä mieltä äänikirjoista?

Otsikon mukainen kysymys on esitetty minulle lukuisia kertoja. Se on usein ensimmäisten kysymysten joukossa, kun tapaan uuden ihmisen, ja hän kuulee minun kirjoittaneen kirjoja.

Ajattelin sitten tänne blogiin avata omia ajatuksiani äänikirjoihin liittyen. Kirjoituksessa on paljon omia käsityksiä, olettamuksia ja mielipiteitä. Olen kuitenkin pyrkinyt esimerkiksi rahavirtoihin liittyvät faktat varmistelemaan eri lähteistä.

Äänikirjaa on useissa keskusteluissa vahvasti arvotettu tyyliin "äänikirjojen kuuntelu ei ole lukemista" ja "äänikirjat riistävät kirjailijoita". Jotkut kehuvat, kuinka äänikirja on kätevä, kun samalla voi leipoa, neuloa, somettaa ja ajaa pyörällä. Osan mielestä tämmöinen usean asian tekeminen yhtä aikaa on suorastaan pyhäinhäväistys kirjaa kohtaan.

Itse näkisin, että faktat ovat:

• Äänikirjat ovat tuoneet kirjoille suuren määrän lisää maksavia asiakkaita.
• Huimasti suurentunut äänikirjavalikoima on upea asia heille, jotka eivät fyysistä kirjaa pysty syystä tai toisesta lukemaan.
• Kirjailijan saama korvaus äänikirjasta on huomattavasti pienempi kuin fyysisestä kirjasta, ja vaihtelee paljon eri kirjojen ja kirjailijoiden välillä.
• Äänikirjabisnes hakee vielä muotoaan, ja on nykyisellään hähmäinen ja hankalasti hahmotettava.
• Keinoäly tulee muuttaamaan (tätäkin) bisnestä jatkossa.

OMAT ÄÄNIKIRJANI JA ÄÄNIKIRJOJEN KIRJO

Parhaiten tunnen tietenkin omat äänikirjani. Olen kirjoittanut kolme kirjaa, joista kahdesta on tehty äänikirja. Tässä muutamia nostoja näihin liittyen, sopimusten yksityiskohtia en voi paljastaa.

Ensimmäiselle kirjalleni (Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta, 2019) äänikirja on ollut ihan mahtava juttu! Fyysisen kirjan myynti keskittyi lähes täysin kirjan julkaisuvuoteen. Äänikirja sen sijaan lähti kunnolla lentoon vasta pari vuotta ilmestymisensä jälkeen ja vuodet 2022 ja 2023 ovat olleet kirjan äänikirjamyynnin parhaita vuosia. Kirjailijana saamani palkkio äänikirjasta on toki masentavan pieni, eli suuret kuuntelumäärät näkyvät valitettavan vähän pankkitilillä.

Nuortenkirjani Saakelin satanen (2021) äänikirja ilmestyi vasta yli vuosi kirjan ilmestymisen jälkeen. Kirjan äänikirjamyynti on ollut hyvin vähäistä, vuosittaisena keskiarvona selvästi alle kymmenesosa ensimmäisen kirjani äänikirjamyynnistä. Kirjaa on kuitenkin myyty fyysisenä kirjana tasaisen mukavia määriä jo kolmen vuoden ajan, eikä fyysisen kirjan myynti siis ole romahtanut ilmestymisvuoden jälkeen.

Nämä kaksi esimerkkiä kertovat hyvin sen, kuinka erilaisia äänikirjoja on. Nuortenkirjat eivät yleensä myy äänikirjoina hyvin. Tietyt aiheet kestävät aikaa paremmin kuin toiset. Tällä hetkellä Bookbeatin suosituimpien lastenkirjojen joukossa oleva Pieru viidakossa kestää 10 minuuttia. Päätalon Iitalo-kirjojen pituus luettuna on noin 25 tuntia. Jotkut kirjat ilmestyvät vain äänikirjoina. Joistakin äänikirja tulee pitkällä viiveellä. 

Onkin jossain määrin ongelmallista puhua äänikirjoista geneerisesti, erot erilaisten äänkirjojen välillä kun ovat suuria.

BISNESMALLI

Äänikirjojen bisnesmalli on oman käsitykseni mukaan useimmissa tapauksissa seuraavanlainen:

1. Kuuntelija maksaa äänikirjapalvelulle kuukausimaksua (esimerkiksi 15 €/kk, sis. 40 h kuuntelua)
2. Maksusta 10% on arvonlisäveroa, joka siis menee valtiolle.
3. Äänikirjapalvelu tilittää veron jälkeen jääneistä maksuista osan kustantajalle, ja pitää loput itsellään (kattaakseen kustannukset ja tehdäkseen voittoa).
4. Kustantaja tilittää osuudestaan osan kirjailijalle (vaihtelee suuresti välillä 12% - 50%), ja pitää loput itsellään (äänikirjan kustannusten kattaminen ja voitto).

Kaikkien äänikirjapalveluiden ja kustantamoiden välillä on omat, luottamukselliset sopimukset. Lisäksi kaikkien kirjaijoiden ja kustantamoiden välillä on omat, luottamukselliset sopimukset. Niinpä kirjailijan saama korvaus voi vaihdella todella paljon, ja kokonaiskuvaa on mahdoton muodostaa. Osa tilityksistä tapahtuu varmasti tuntiperusteisesti, ja osa kirjaperusteisesti. Voisin kuvitella, että kirjailijan saama korvaus on eri kokoinen, silloin kun äänikirjan pituus on 10 minuuttia tai silloin, kun se on 25 tuntia.

Niinpä jälleen on ongelmallista yleistää, että kirjailija saa äänikirjasta keskimäärin 71 senttiä (tämmöisen luvun löysin jostain). Keskiarvo on matematiikkaa, oikeasti erot ovat isoja. Löytämieni tietojen perusteella kirjailijan saama korvaus äänikirjasta vaihtelee ainakin välillä 20 senttiä - yli yksi euro.

Raakasti yleistäen, pyöristäen ja yksinkertaistaen laskin seuraavan esimerkin, jossa äänikirjapalvelun asiakas kuuntelee 15 tuntia pitkän kirjan.

• Kuuntelijalle tämä maksaa noin 5 euroa.
• Valtio ottaa 10% eli 0,5 euroa.
• Kirjailija saa keskimäärin noin 0,7 euroa. Summa vaihtelee kirjailijoiden välillä todella paljon.
• Äänikirjapalvelu ja kustantaja jakavat jäljelle jääneen vajaa neljä euroa. Tästä katetaan äänikirjan teon kustannukset (tyypillisesti muutama tuhat euroa/kirja), muut kustannukset ja yritetään jättää myös voittoa.

Äänikirjabisnes tuskin on kannattavaa tällä hetkellä yhdellekään äänikirjapalvelulle. Tästä kielivät sekä löytämäni taloustiedot, että jatkuvat uusien asiakkaiden houkuttelut ilmaiskampanjoilla. Palvelujen arvoa mitataan ensisijaisesti asiakkaiden määrällä, ei voittoprosentilla. Tämä ei voi jatkua ikuisesti, jossain vaiheessa varmasti alkaa pudotuspeli ja bisneksen säännöt muuttuvat.

KEINOÄLY

Olipa keinoälystä mitä mieltä tahansa, tulee se aivan varmasti muuttamaan äänikirjabisneksen dynamiikkaa. Hahmottelin (ihan itse, eli suhtaudu varauksella) seuraavat kolme mahdollista askelta keinoälyn käytössä.

1. Keinoäly lukee äänikirjan, mutta lopputulosta muokataan ihmisen toimesta ennen kuin äänikirja julkaistaan. Palveluissa on koeluontoisesti pieni määrä keinoälyn lukemia kirjoja ja ne testaavat, miten asiakkaat ottavat ne vastaan.
2. Keinoäly osaa lukea kirjan "lennosta" eli kuuntelija valitsee palvelusta haluamansa kirjan, ja haluamansa lukijaäänen ja tekstin luku tapahtuu reaaliaikaisesti ilman ihmisen avustusta. Keinoälyn lukemat kirjat on vielä kohtuullisen helppo erottaa ihmisten lukemista ja osa kuuntelijoista ei niitä suostu (esimerkiksi laatuongelmien takia) kuuntelemaan. Palvelut hinnoittelevat keinoälyn lukemat kirjat halvemmiksi.
3. Keinoälyn lukemia kirjoja on hankala, lähes mahdoton, erottaa ihmisten lukemista. Lukukokemusta voi säätää monella eri parametrilla, halukkaat saavat myös maiskutukset mukaan keinoälyn lukutapaan. Suurin osa palvelujen kirjoista on keinoälyn lukemia. Ihmisten lukemia versiota on saatavilla harvoista ja valituista kirjoista, ja palvelut rahastavat niistä premium-maksua.

Askel numero yksi on varmasti ihan nurkan takana. Askeleeseen kolme ei varmasti vielä muutamaan vuoteen mennä, mutta nykyisellä keinoälyn kehitysvauhdilla yllättyisin, jos siihen menisi paljon yli kymmenen vuotta.

Onko ylläkuvattu eteneminen vääjäämätöntä? Ehkä ei, mutta niin kauan kuin "kaikki maailman kirjat mahdollisimman halvalla" on tärkein kuluttajia ohjaava valintakriteeri, on vaikea nähdä muuta kehityskulkua.

YHTEENVETO

Henkilökohtaisesti pidän ongelmallisena, jos äänikirjat korvaavat luetun kirjan (merkittävissä määrin). Lukeminen ja kuuntelu kutittelevat eri kohtia aivolohkoissa ja kummallekin on omat tarpeensa. Uskon, että ainakin vielä nyt lapsuuttaan viettävillä lukutaito on keskeisen tärkeä taito ja auttaa pärjäämään elämässä. Lukemaan oppii vain lukemalla.

Äänikirjat ovat hieno asia, ja ne ovat tuoneet kirjallisuuden laajan joukon koettavaksi. Välineessä ei ole vikaa, mutta nykyinen bisnesmalli (keinoälyn tuomine uhkakuvineen) ei ole kestävä, ja johtaa helposti tilanteeseen, jossa määrä korvaa laadun.

Oma keskittymiskykyni ja pitkäjänteisyyteni ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tiedän,  että en ole ainut, jolle näin on käynyt. Kirjallisuudesta nauttiminen on mainio tapa kehittää keskittymiskykyä ja antaa aivoilla aikaa levätä kaaosmaisesta ärsykevirrasta. Tässä toimii sekä perinteinen kirja että äänikirja. Itselleeni dystooppista olisi, jos äänikirjapalvelut kehittyvät tiktokmaiseen suuntaan - "tässä suositun dekkaristin kolmen minuutin pikajännitykset algoritmimme suosittelemana ja suositun tekoälymme lukemana!".

Vai voisiko äänkirjamaailma kehittyä sittenkin suuntaan, jossa keskiössä eivät ole megakorporaatiot, vaan kirjat ja lukuelämykset? Voisiko jatkossa olla parin suuren "kuuntele niin paljon kuin haluat"-palvelun sijaan/lisäksi useita palveluja, jotka keskittyvät enemmän laatuun ja tiettyyn genreen, ja joissa palvelun tuottoja voidaan jakaa paremmin myös kirjailijoille ja lukijoille? 

    Tässä palvelussa parhaat kotimaiset dekkarit heti ilmestymisen jälkeen suosikkilukijoiden lukemana. 

    Parasta spefiä Suomesta ja ulkomailta. 

    Suosituimmat nuortenkirjat ja kiinnostavimmat uutuudet - tue samalla suomalaisia kirjailijoita!

    

Kirjatilasto: suosituimmat kotimaiset kaunot 2020-2023

Olen suuri kirjojen ystävä. Olen myös suuri tilastojen ystävä. Olen harmitellut sitä, että suosituimmista kirjoista on saatavilla vain pistemäisiä tilastoja. Niinpä päätin kääriä hihat ja katsoa, saanko itse tehtyä pidemmän ajan tilastoja saatavilla olevasta datasta.

Lähteenä käytin Mitä Suomi lukee -tilastoja vuosilta 2020-2023. Kategoriaksi valitsin kotimaisen kaunokirjallisuuden painetut kirjat. Kävin tilastot läpi kuukausi kuukaudelta ja siirsin tiedot taulukkolaskentaohjelmaan niin, että jokaisen kuukauden myydyin kirja sai 20 pistettä, toiseksi myydyin 19 pistettä jne. Tässä tilastointitavassa on joitain puutteita, olen listannut niitä tämän postauksen loppuun.

Tällä pistelaskumenetelmällä vuosien 2020-2023 suosituimmat kirjat ovat olleet:

Sija	Kirjailija	Kirjan nimi	Kustantaja	Pisteet
1	Rämö Satu	Hildur	WSOY	225
2	Rämö Satu	Rósa & Björk	WSOY	150
3	Kinnunen Tommi	Ei kertonut katuvansa	WSOY	127
4	Valkama Meri	Sinun, Margot	WSOY	113
5	Liksom Rosa	Väylä	Like	109
6	Laaksonen Heli	Luonnos. - Eräänlaisia esitelmiä	Otava	106
7	Remes Ilkka	Lohikäärmeen isku	WSOY	102
8	Saisio Pirkko	Passio	Siltala	100
9	Kytömäki Anni	Margarita	Gummerus	99
10	Remes Ilkka	Tornado	WSOY	98
11	Remes Ilkka	Kotkanpesä	WSOY	98
12	Rauma Iida	Hävitys - Tapauskertomus	Siltala	97
13	Kanto Anneli	Rottien pyhimys	Gummerus	96
14	Kinnunen Tommi	Pimeät kuut - Talvikirjat	WSOY	93
15	Mustonen Enni	Kasvattitytär	Otava	90
16	Seeck Max	Kauna	Tammi	90
17	Westö Kjell	Molly & Henry - Romaani sotavuosilta	Otava	88
18	Hotakainen Kari	Tarina	Siltala	88
19	Brotherus Hanna	Ainoa kotini	WSOY	87
20	Tervo Jari, Tervo Kati	Ukko	Otava	85

Kolmekymmentäseitsemän kirjaa on päässyt listalla vähintään viisi kertaa. Eniten listakertoja on Hildurilla (15), Rottien pyhimyksellä (10), Rósa & Björk:llä (9) ja Luonnos. Erilaisia esitelmiä -kirjalla (9).

Kustantamoista Otava on saanut näiden neljän vuoden aikana yhteensä peräti 89 kirjaa listoille. Muut kustantamot tulevat kaukana takana.Toisaalta, jos tarkastellaan vain kärkipään kirjoja, niin WSOY on selkeä ykkönen.

Kustantaja	Kirjoja listoilla kpl
Otava	89
WSOY	36
Tammi	22
Gummerus	18
Like	15
Crime Time	14
Karisto	11
Bazar	10
Siltala	8
Atena	5
Teos	5
Förlaget M	4
Kustantamo S&S	3
Docendo	2
Into Kustannus	2
Kirjapaja	1
Kosmos	1
Minerva	1
Tuuma	1

Eniten eri kirjoja listoille on saanut sarjakuvataiteilija Pertti Jarla: 10 kappaletta. Enni Mustosella on 7 kirjaa listoilla ja Christian Rönnbackalla 6. Viiteen kirjaa pääsevät: Virpi Hämeen-Anttila, Leena Lehtolainen, Kirsi Pehkonen, Ilkka Remes ja Taavi Soininvaara.

Tässä sokerina pohjalla vielä bar chart race -animaatio siitä, mitkä kirjat ovat olleet suosituimpia mihinkin aikaan. Kirjojen kannet jaksoin väsätä mukaan koko ajan kymmennelle suosituimmalle kirjalle. Lisäksi Finlandia-voittajat on merkattu.

Animaatio löytyy täältä (turvallinen linkki): https://public.flourish.studio/visualisation/16597637/

Kuvakaappaus animaatiosta

Huomioita:

• Tämä ei ole täysin sama kuin myyntimäärätilasto. Tässä joulukuun myydyin kirja saa yhtä paljon pisteitä kuin elokuun myydyin, vaikka joulukuussa myyntimäärät ovat varmasti suurempia.

• Ennen vuotta 2022 Mitä Suomi lukee on listannut vain 10 myydyintä kirjaa, sen jälkeen 20 myydyintä. Joka kerta voitosta on kuitenkin saanut 20 pistettä.

• Ennen vuotta 2022 listoja ilmestyi 10 kertaa vuodessa, sen jälkeen 11 kertaa. Ihan joka kuukaudelle ei siis löydy omaa listaa.

• Täysin virhettömiä eivät Mitä Suomi lukee listatkaan taida olla. Marraskuussa 2023 kotimaisen kaunon sijalla 9 on Lee Childin kirja Totuuden jäljillä. Ainakaan oman muistini mukaan Child ei kovin suomalainen ole.

• Päivitän tätä jatkossa, jos jaksan ja jos kiinnostusta tähän on. Palaute erittäin tervetullutta!

• Miksi tässä ei ole vanhempia tietoja kuin 2020? Koska näiden poimiminen on kauhea manuaalinen urakka, enkä jaksanut enempää. Ehkä joskus...

• ...ja olisihan se hienoa joskus yhdistää tähän samaan äänikirjat ja lainaustilastot.