Ajattelin sitten tänne blogiin avata omia ajatuksiani äänikirjoihin liittyen. Kirjoituksessa on paljon omia käsityksiä, olettamuksia ja mielipiteitä. Olen kuitenkin pyrkinyt esimerkiksi rahavirtoihin liittyvät faktat varmistelemaan eri lähteistä.
Äänikirjaa on useissa keskusteluissa vahvasti arvotettu tyyliin "äänikirjojen kuuntelu ei ole lukemista" ja "äänikirjat riistävät kirjailijoita". Jotkut kehuvat, kuinka äänikirja on kätevä, kun samalla voi leipoa, neuloa, somettaa ja ajaa pyörällä. Osan mielestä tämmöinen usean asian tekeminen yhtä aikaa on suorastaan pyhäinhäväistys kirjaa kohtaan.
Itse näkisin, että faktat ovat:
- Äänikirjat ovat tuoneet kirjoille suuren määrän lisää maksavia asiakkaita.
- Huimasti suurentunut äänikirjavalikoima on upea asia heille, jotka eivät fyysistä kirjaa pysty syystä tai toisesta lukemaan.
- Kirjailijan saama korvaus äänikirjasta on huomattavasti pienempi kuin fyysisestä kirjasta, ja vaihtelee paljon eri kirjojen ja kirjailijoiden välillä.
- Äänikirjabisnes hakee vielä muotoaan, ja on nykyisellään hähmäinen ja hankalasti hahmotettava.
- Keinoäly tulee muuttaamaan (tätäkin) bisnestä jatkossa.
OMAT ÄÄNIKIRJANI JA ÄÄNIKIRJOJEN KIRJO
Ensimmäiselle kirjalleni (Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta, 2019) äänikirja on ollut ihan mahtava juttu! Fyysisen kirjan myynti keskittyi lähes täysin kirjan julkaisuvuoteen. Äänikirja sen sijaan lähti kunnolla lentoon vasta pari vuotta ilmestymisensä jälkeen ja vuodet 2022 ja 2023 ovat olleet kirjan äänikirjamyynnin parhaita vuosia. Kirjailijana saamani palkkio äänikirjasta on toki masentavan pieni, eli suuret kuuntelumäärät näkyvät valitettavan vähän pankkitilillä.
Nuortenkirjani Saakelin satanen (2021) äänikirja ilmestyi vasta yli vuosi kirjan ilmestymisen jälkeen. Kirjan äänikirjamyynti on ollut hyvin vähäistä, vuosittaisena keskiarvona selvästi alle kymmenesosa ensimmäisen kirjani äänikirjamyynnistä. Kirjaa on kuitenkin myyty fyysisenä kirjana tasaisen mukavia määriä jo kolmen vuoden ajan, eikä fyysisen kirjan myynti siis ole romahtanut ilmestymisvuoden jälkeen.
Nämä kaksi esimerkkiä kertovat hyvin sen, kuinka erilaisia äänikirjoja on. Nuortenkirjat eivät yleensä myy äänikirjoina hyvin. Tietyt aiheet kestävät aikaa paremmin kuin toiset. Tällä hetkellä Bookbeatin suosituimpien lastenkirjojen joukossa oleva Pieru viidakossa kestää 10 minuuttia. Päätalon Iitalo-kirjojen pituus luettuna on noin 25 tuntia. Jotkut kirjat ilmestyvät vain äänikirjoina. Joistakin äänikirja tulee pitkällä viiveellä.
Onkin jossain määrin ongelmallista puhua äänikirjoista geneerisesti, erot erilaisten äänkirjojen välillä kun ovat suuria.
BISNESMALLI
Äänikirjojen bisnesmalli on oman käsitykseni mukaan useimmissa tapauksissa seuraavanlainen:
- Kuuntelija maksaa äänikirjapalvelulle kuukausimaksua (esimerkiksi 15 €/kk, sis. 40 h kuuntelua)
- Maksusta 10% on arvonlisäveroa, joka siis menee valtiolle.
- Äänikirjapalvelu tilittää veron jälkeen jääneistä maksuista osan kustantajalle, ja pitää loput itsellään (kattaakseen kustannukset ja tehdäkseen voittoa).
- Kustantaja tilittää osuudestaan osan kirjailijalle (vaihtelee suuresti välillä 12% - 50%), ja pitää loput itsellään (äänikirjan kustannusten kattaminen ja voitto).
Kaikkien äänikirjapalveluiden ja kustantamoiden välillä on omat, luottamukselliset sopimukset. Lisäksi kaikkien kirjaijoiden ja kustantamoiden välillä on omat, luottamukselliset sopimukset. Niinpä kirjailijan saama korvaus voi vaihdella todella paljon, ja kokonaiskuvaa on mahdoton muodostaa. Osa tilityksistä tapahtuu varmasti tuntiperusteisesti, ja osa kirjaperusteisesti. Voisin kuvitella, että kirjailijan saama korvaus on eri kokoinen, silloin kun äänikirjan pituus on 10 minuuttia tai silloin, kun se on 25 tuntia.
Niinpä jälleen on ongelmallista yleistää, että kirjailija saa äänikirjasta keskimäärin 71 senttiä (tämmöisen luvun löysin jostain). Keskiarvo on matematiikkaa, oikeasti erot ovat isoja. Löytämieni tietojen perusteella kirjailijan saama korvaus äänikirjasta vaihtelee ainakin välillä 20 senttiä - yli yksi euro.
Raakasti yleistäen, pyöristäen ja yksinkertaistaen laskin seuraavan esimerkin, jossa äänikirjapalvelun asiakas kuuntelee 15 tuntia pitkän kirjan.
- Kuuntelijalle tämä maksaa noin 5 euroa.
- Valtio ottaa 10% eli 0,5 euroa.
- Kirjailija saa keskimäärin noin 0,7 euroa. Summa vaihtelee kirjailijoiden välillä todella paljon.
- Äänikirjapalvelu ja kustantaja jakavat jäljelle jääneen vajaa neljä euroa. Tästä katetaan äänikirjan teon kustannukset (tyypillisesti muutama tuhat euroa/kirja), muut kustannukset ja yritetään jättää myös voittoa.
Äänikirjabisnes tuskin on kannattavaa tällä hetkellä yhdellekään äänikirjapalvelulle. Tästä kielivät sekä löytämäni taloustiedot, että jatkuvat uusien asiakkaiden houkuttelut ilmaiskampanjoilla. Palvelujen arvoa mitataan ensisijaisesti asiakkaiden määrällä, ei voittoprosentilla. Tämä ei voi jatkua ikuisesti, jossain vaiheessa varmasti alkaa pudotuspeli ja bisneksen säännöt muuttuvat.
KEINOÄLY
Olipa keinoälystä mitä mieltä tahansa, tulee se aivan varmasti muuttamaan äänikirjabisneksen dynamiikkaa. Hahmottelin (ihan itse, eli suhtaudu varauksella) seuraavat kolme mahdollista askelta keinoälyn käytössä.
- Keinoäly lukee äänikirjan, mutta lopputulosta muokataan ihmisen toimesta ennen kuin äänikirja julkaistaan. Palveluissa on koeluontoisesti pieni määrä keinoälyn lukemia kirjoja ja ne testaavat, miten asiakkaat ottavat ne vastaan.
- Keinoäly osaa lukea kirjan "lennosta" eli kuuntelija valitsee palvelusta haluamansa kirjan, ja haluamansa lukijaäänen ja tekstin luku tapahtuu reaaliaikaisesti ilman ihmisen avustusta. Keinoälyn lukemat kirjat on vielä kohtuullisen helppo erottaa ihmisten lukemista ja osa kuuntelijoista ei niitä suostu (esimerkiksi laatuongelmien takia) kuuntelemaan. Palvelut hinnoittelevat keinoälyn lukemat kirjat halvemmiksi.
- Keinoälyn lukemia kirjoja on hankala, lähes mahdoton, erottaa ihmisten lukemista. Lukukokemusta voi säätää monella eri parametrilla, halukkaat saavat myös maiskutukset mukaan keinoälyn lukutapaan. Suurin osa palvelujen kirjoista on keinoälyn lukemia. Ihmisten lukemia versiota on saatavilla harvoista ja valituista kirjoista, ja palvelut rahastavat niistä premium-maksua.
