maanantai 25. elokuuta 2025

Kirjoittamisen ja lukemisen tärkeydestä



 "Ei ole järkeä ostaa uusia kirjoja, kun kirjastosta niitä saa ilmaiseksi ja divareista pieneen hintaan."

"Ei kirjojen arvonlisäveron suuruudella ole mitään merkitystä lukemiseen tai kirjojen ostamiseen."

"Suomessa ilmestyy liikaa uusia kirjoja."

"Ei se lukutaito ole enää niin tärkeää, kun asiat voi opiskella videoilta ja tekoälyn avulla."

"Tein itse lyhyen tarinan tekoälyllä. Kyllä siitä tuli ihan yhtä hyvä kuin moni kirja."

"Jos kirjoittamisella ei elä ilman tukia, niin sitten sitä ei saisi kutsua työksi, vaan harrastukseksi."

"Viisikot oli aikanaan hyviä, harmi ettei nykyään enää kirjoiteta hyvää nuortenkirjallisuutta."

"Harmillisesti kotimaisia pojille suunnattuja nuortenkirjoja ei ole enää pariin kymmeneen vuoteen julkaistu ollenkaan."

"Ei ole mitään väliä julkaiseeko Hesari nuortenkirja-arvosteluja vai ei, kun ei nuoret Hesaria lue!"

"Suomessa ei tarvita mitään apurahoja, vaan kaupallisesti kannattavat kirjat riittävät ihan hyvin - ja ulkomaisia kirjojahan on myös tosi paljon."

"Peruskoulun tehtävä on saada nuoret lukemaan, ei lukemattomuudesta voi vanhempia syyttää eikä siihen mitään uusia kirjoja tarvita. Ennen luettiin Sota ja rauha jo ekaluokalla."

"Nuorten lukemisen suhteen peli on jo hävitty, koska älylaitteet."


Kaikkia ylläolevia olen viime kuukausien aikana kuullut tai lukenut. Suurin osa näistä kommenteista on tullut esille some-keskusteluissa ja lehtien kommenttipalstoilla. Välillä huomaan jääväni vellomaan näihin ihan liikaa. Varmaan siksi, että pääni sisällä nämä kommentit kyseenalaistavat sen, onko mitään järkeä kirjoittaa kirjoja ja puhua lukemisen tärkeydestä. 

Olen aina pitänyt seuraavia asioita faktoina

  1. Hyvä lukutaito on ensiarvoisen tärkeää yhteiskunnan tasolla. Suomi ei pärjää, jos kansa ei osaa lukea.
  2. Yksilötasolla lukemisesta on monenlaisia hyötyjä sen lisäksi, että se on erinomainen itsensä viihdyttämisen muoto.
  3. Monipuolinen suomalainen nykykirjallisuus on Suomen kulttuurin säilymisen ja kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.
  4. On fiksua ja kaukonäköistä politiikkaa tukea suomalaista kirjallisuutta (ja muuta kulttuuria), joka ei pienellä kieli- ja markkina-alueella usein muuten pärjää. Lukemista vähentävät säästöt ovat järjettömiä, jos osaa ajatella yhtä vaalikautta pidemmälle.
  5. Nuoret lukevat edelleen kirjoja, ja lukisivat enemmän, jos kirjoja ja lukemista tuotaisiin enemmän esille muunkin kuin huolipuheen kautta. Peliä ei todellakaan ole menetetty.
  6. Lukeminen ei ole mikään "pyhä ja kaikkein tärkein asia". On tärkeää osata uida, on tärkeää pitää huolta terveydestä, on tärkeää liikkua, on tärkeää osata matematiikkaa, on tärkeää omata digitaidot - ja on tärkeää lukea. Nämä ja monet muut asiat eivät sulje pois toisiaan eikä niitä tarvitse asettaa mihinkään järjestykseen.

Nyt usein hämmentää, kun tajuan, että monen mielestä yllä olevat kohdat eivät ole faktoja vaan (vääriä) mielipiteitä. Ennen kirjailijan uralle lähtöä minulla oli hyvin romantisoitu kuva tästä ammatista. Ajattelin, että kaikki arvostavat lukemista, kaikki tykkäävät kirjoista, kaikkien mielestä nuorten lukeminen on tärkeää ja niin edelleen. Hiljalleen alan tajuta, että oman kuplani ulkopuolella on paljon ihmisiä, joiden mielestä kirjat ovat kohtuullisen turhia asioita (ellei niistä saa paljon rahaa, milloin tietenkään ei ole turhaa). Heillä on, totta kai, täysi oikeus tuohon mielipiteeseen. 

Kirjailijaksi ryhtyminen on ollut yksi elämäni suurimmista päätöksistä. Yritän jatkuvasti vakuuttaa itseni, että postauksen alussa listaamani kommentit eivät vie pois merkityksellisyyttä omasta kirjoittamisestani. Että päätökseni oli oikea, vaikka kuplani on puhjennut. 

Olen onneksi onnistunut vakuuttamaan itseni siitä, että kirjoittamisen järkevyyttä kyseenalaistavat keskustelut ja kirjailijan asemaa heikentävät säästöt eivät ole syy vähentää kirjoittamista ja lukemisen tärkeydestä puhumista. Päinvastoin: ne ovat syy kirjoittaa yhä enemmän ja puhua näistä asioista yhä painokkaammin. 

Olihan taas ajatuksen virtaa. Piti vaan saada nämä ulos, että pääsen jatkamaan uuden romaanini kirjoittamista. 


perjantai 15. elokuuta 2025

Suosituimmat suomalaiset nuortenkirjat - elokuu 2025



Mitkä ovat juuri nyt suosituimmat suomalaiset nuortenkirjat? Tähän kysymykseen etsin jälleen kerran vastausta, kun virallisilta Mitä Suomi lukee listoilta ei taaskaan löytynyt yhtään kotimaista nuortenkirjaa. 

Tässä siis varjolista. Suhtaudu listaan varauksella. Se on tilanne 14.8.2025 illalla. Lähteenä käytettävät listat saattavat muuttua milloin vaan. Lisäksi on mahdollista (todennäköistä?), että kirjakauppojen listat painottavat samaan konserniin kuuluvia kustantamoja.  

Lähteitä ovat: Mitä Suomi lukee -lista, Suomalaisen kirjakaupan suosituimmat nuortenkirjat, Adlibriksen myydyimmät nuortenkirjat, Bookbeatin suosituimmat nuortenkirjat, Goodreadsin luetuimmat lista ja Helmet-kirjaston lainaus- ja varaustilanne. 

Taustaa ja tietolähteiden tarkempi luettelo löytyy ensimmäisestä postauksesta

Listalla mukana ovat suomalaiset nuortenkirjat, joiden ikäsuositus on 12 vuotta tai enemmän. Tietokirjat ovat mukana, mutta väritys- ja tehtäväkirjat eivät ole.

Lista on pysynyt hyvin staattisena kuukaudesta toiseen. Nyt oli ilahduttavaa todeta, että uutena kärkipäähän nousi kesäkuussa ilmestynyt Häiveen tapauskirjat -sarjan aloittava fantasiaromaani. Syksyn aikana ilmestyy useita nuortenkirjoja suosituilta kirjailijoilta, joten lista todennäköisesti tulee lähikuukausi elämään paljonkin. Nouseeko Annukka Salaman uusi jääkiekkoaiheinen kirja samanlaiseen suursuosioon kuin Asioita joista en tiennyt pitäväni?

Huomionarvoista lienee myös se, että WSOY dominoi tätä listaa. Yli puolet kirjoista on sen kustantamia.

Jos Mitä Suomi lukee -listoilla nuortenkirjat erotetaan lastenkirjoista, loppuu tämän minun varjolistani teko. Toistaiseksi teen tähän varjolistaani päivityksen ainakin lokakuuhun asti (eli vuosi täyteen). Sen jälkeen mietin jatkoa.


TOP-10 suomalaiset nuortenkirjat 14.8.2025


1. Asioita joista en tiennyt pitäväni, Annukka Salama, WSOY (Edellinen lista: 1.)

Kestosuosikki Ajetp pysyi vakuuttavasti listakärjessä.  Tämä 14+ vuotiailla suunnattu kuuma enemies to lovers -romaani oli toisena Suomalaisen listalla. Äänikirja oli Bookbeatin suosituin kotimainen nuortenkirja.  Helmetissä sen varausjono oli tämän listan kirjoista pisin - 36 lukijaa odottaa tätä Salaman kirjaa.

2. Skutsi, Päivi Lukkarila, Nokkahiiri (3.)

Skutsi on kauhuelementeillä höystetty kasvukertomus ja erätarina. Kirja on pysynyt listan kolmen kärjessä koko ajan Finlandia-voittonsa jälkeen huolimatta siitä, että äänikirjaversiota ei ole saatavilla.  Skutsi jatkoi jo viidettä kuukautta peräkkäin Suomalaisen suosituimpana suomalaisena nuortenkirjana. Helmetin varausjonossa on kolmekymmentä lukijaa ja yli 150 Skutsia on lainassa.

3. Pohjolan taruja: Jumalat, sankarit ja myyttiset olennotJenna Kostet & Karoliina Suoniemi & Anniina Lius, WSOY (2.)

Tämä tammikuussa ilmestynyt Pohjolan muinaisista jumalista, sankareista ja uskomusolennoista ammentava ensyklopediaksi luonnehdittu kirja pysyi niukasta kolmen kärjessä. Pohjolan taruja oli Bookbeatin toiseksi suosituin kotimainen nuortenkirja. Lisäksi se Adlibriksen 12+ listalla neljäs ja Suomalaisen listan kahdeksas. Helmetin varausjonossa on edelleen noin kymmenen lukijaa.

4. Häiveen tapauskirjat: Pihlajapalatsi, Mari Renko, WSOY (UUSI)

Kesäkuussa ilmestynyt uuden sarjan avaava fantasiakirja on saanut erinomaista palautetta esimerkiksi kirjablogeissa ja nousi suoraan listan sijalle neljä. Tämä lumoava fantasia- ja mysteeriromaani oli Bookbeatin neljänneksi kuunnelluin kotimainen nuortenkirja. Adlibriksessä se oli 12+ kategorian kolmanneksi suosituin. Helmetissä lähes sata nidettä on lainassa ja jonoa on parinkymmenen kirjan verran. 

5. Saakelin satanen, Mikko With, Myllylahti (PALUU)

Tämä vuonna 2021 ilmestynyt hauska, jännittävä ja samastuttava kirja palasi takaisin listalle. Suureksi yllätyksekseni se oli Adlibriksen 12+ vuotiaiden nuortenkirjojen listan kärjessä. Helmetissä lainassa on noin 130 nidettä ja varausjonoa on melkein kahdenkymmenen kirjan verran.

6. Punainen kuin veri, Salla Simukka, Tammi (PALUU)

Lumikki-trilogian avannut trilleri on jo yli kymmenen vuotta vanha (ilm. 2013) kirja ja saavuttanut ikisuosikin aseman suomaisessa nuortenkirjallisuudessa. Punainen kuin veri oli Adlibriksen 15+ kirjojen toiseksi suosituin. Helmetissä yli sata kopiota on lainassa ja varausjonossa on noin kaksikymmentä ihmistä.

7.  Kellopelisydän, Vehka Kurjenmiekka, Aula (4.)

Kellopelisydän on 16+ vuotiaille suunnattu viime vuonna ilmestynyt YA-romaani, joka kertoo muistamisesta, menneisyydestä ja toivosta. Kirja joutui pitkän hallinnan jälkeen luovuttamaan Adlibriksen 15+ kategorian kärkitilan oltuaan listan kolmas. Helmetin varausjonon pituus on kuukaudesta toiseen saman suuruinen - noin 30 lukijaa.

7. Sang, Elina Pitkäkangas, WSOY (10.)

Tämä vuonna 2022 ilmestynyt eeppinen fantasiaromaani vallasta ja rakkaudesta kuvitteellisessa tulevaisuuden Itä-Aasiassa on Narakan esiosa. Sang nousi Adlibriksen 15+ kategorian kärkeen. Helmetissä kirjaa on noin kuusikymmentä kappaletta lainassa ja pientä varausjonoakin on.

9. Valoa valoa valoa, Vilja-Tuulia Huotarinen, Karisto (7.)

Valoa valoa valoa on riipaiseva rakkaustarina, joka kertoo seksuaalisuuden puhkeamisesta ja nuorena tehdyistä mahdottomista valinnoista. Kirja voitti Finlandia-junior -palkinnon vuonna 2011. Kirja oli Bookbeatin viidenneksi suosituin kotimainen nuorten äänikirja. Helmetissä lähes kaikki sata kopiota ovat lainassa ja pientä varausjonoakin on.

10. Meren koskettamat, Leena Paasio, WSOY (8.)

Finlandia-ehdokkaanakin ollut Estonian onnettomuuteen linkittyvä merellinen nuortenromaani pysyi edelleen listalla. Kirja oli Suomalaisen kolmanneksi suosituin. Helmetissäkin kirja liikkuu hyvin.

10. Naraka, Elina Pitkäkangas, WSOY (PALUU)

Kymmenettä sijaa jakaa viime vuonna ilmestynyt sodasta ja ihmisten välisistä siteistä kertova fantasiaromaani, joka on Sangin jatko-osa.  Naraka oli  siijalla seitsemän sekä Adlibriksen 15+ kirjojen että Suomalaisen listoilla. Helmetissäkin on pientä varausjonoa.



tiistai 12. elokuuta 2025

Tommi Tenkanen: Kvanttikilpajuoksu (Tammi)

Tenkasen kaksi edellistä tietokirjaa kertovat pimeästä aukosta ja pimeästä aineesta. Tykkäsin niistä molemmista tosi paljon ja ne löytyvät kirjahyllystäni. Niinpä oli helppo valinta ottaa lukulistalle hänen uusin kirjansa, joka kertoo kvanttitietokoneista.

Kirjaa aloittaessa toivoin, että sen luettuani osaisin kansantajuisesti selittää, että mikä se kvanttitietokone oikein on, miten se toimii ja mihin sitä voi käyttää. Kerron lopussa, miten toiveeni toteutui.

Kirjassa avataan kvanttifysiikan lainalaisuuksia ja kerrotaan kvanttitietokoneen kehittämisen historiasta ja nykytilanteesta. Mielenkiintoisinta antia itsellä olivat kvanttialgoritmit ja niiden käyttökohteet. Erityisesti Annan ja Boriksen välinen kvanttisuojattu viestinvaihto oli kiehtovaa ja aivoja kutkuttavaa luettavaa. Todella hienosti Tenkanen osaa selittää hirvittävän kompleksiset asiat ymmärrettävästi. 

Kirjassa kohtuullisen suuren osuuden saa kvanttitietokoneyritysten ja niiden ekosysteemin esittely. Tämä oli itselleni sitä kirjan tylsintä osuutta, vaikka toisaalta oli hienoa nähdä kuinka IQM:n, Blueforsin ja Algorihmiqn kaltaiset yritykset mahdollistavat Suomelle eturivin paikan kvanttitietokoneen kehityksessä.

Toteutuessaan suuren määrän kubitteja sisältämä kvanttitietokone mahdollistaa esimerkiksi suuren patannuksen lääkkeiden kehittämisen nopeuteen. Toisaalta se tuo myös mukanaan suuren määrä uhkakuvia esimerkiksi salausten purkamiseen liittyen. Tenkanen tuo hyvin esille sekä uhat että mahdollisuudet eikä syyllisty millään lailla uuden teknologian romantisointiin.

Tenkasen kaksi edellistä kirjaa kustansi Ursa, tämä uusin on Tammen kustantama. Ursan kirjoissa tykkäsin kovasti kirjojen jämäkästä kansiratkaisusta, kirjat tuntuivat kädessä tavallista laadukkaammilta. Tässä uudessa kirjassa tämä (hyvin pieni, mutta jotenkin itselle merkityksellinen) erottautumistekijä puuttuu.

Osaanko lukemisen jälkeen selittää kelle vain, miten kvanttitietokone toimii? No en! Koko homma superpositioineen ja lomittumisineen on niin arkijärjen vastaista, että ei sen selittäminen arkitermein taida millään onnistua. Enkä sitä itsekään ymmärrä. Kvanttilaskennan historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudesta sen sijaan tiedän nyt paljon enemmän kuin ennen. 

Erinomainen tietokirja siis, vaikkei ihan yhtä vahvasti napannut mukaansa kuin Tenkasen edelliset teokset.


* * * *

sunnuntai 20. heinäkuuta 2025

Miika Nousiainen: Ratakierros (Otava)

Ratakierros on autofiktiivinen sekoitus (treeni)päiväkirjaa, keski-ikäisen miehen tilitystä, stand-up komiikkaa, tajunnanvirtaa ja juoksuharjoittelun lainalaisuuksien avaamista. Kun tähän lisätään hippunen pamflettimaisia mielipiteitä, kasa julkkisten nimien droppauksia, sillisalaattimainen rakenne ja katsojaa puhutteleva kertoja, ovat kaikki katastrofin ainekset kasassa.

Mutta silti, tai sen takia, viihdyin Ratakierroksen parissa todella hyvin. Yhtenä syynä on varmasti samaistuminen. Olen Nousiaisen kanssa melkein saman ikäinen, tykkään yleisurheilusta, jaan (ainakin kirjan perusteella) paljon hänen arvomaailmaansa ja olen myös kirjailija. Tosin olen kirjailija huomattavasti pienemmällä koolla kuin Nousiainen.

Jo tarinan lähtökohta kutkuttaa: mies haluaa tulla hyväksi 400 metrin juoksijaksi. Oman kokemukseni mukaan oma ikäluokkani haluaa juosta maratonin. Kukaan ei halua juosta pikamatkoja, heittää kiekkoa tai hypätä seivästä. Itse osallistuin kaiken kansan 7-otteluun kaksitoista vuotta sitten. Sain 1769 pistettä. Eri lajien suorittaminen putkeen oli uskomattoman kivaa. Samassa ryhmässä kilpaili muuan Toni Keränen. Säälin mittamiehiä, jotka joutuivat kelaamaan rullamittaa minun 25 metrin ja Tonin 70 metrin heittojen välillä. Kisan jälkeen vannoin, että tätä alan harrastaa. En alkanut.

Ratakierroksessa ei ole lukuja, vaan eri osiot on katkaistu kolmella tähdellä. Aihe saattaa vaihtua lennosta maksimivoimatreenin kuvauksesta Me Naiset -lehden kuvitteelliseen juttuun. Välillä sivutaan Nousiaisen kirjailijauraa. Välillä pohditaan ruokavaliota. Välillä kirjoitetaan korinttolaiskirje uusiksi.

Yleisurheilu on hieno laji. Tätä kirjoittaessani alle 23-vuotiaiden  EM-kisat ovat menossa Bergenissä. Tuijotin juuri 7-ottelun keihäänheittoa. Samalla tutkin puhelimesta Saga Vannisen ennätyssarjaa, Satu Ruotsalaisen SE-sarjaa ja pistetaulukoita. Bergenin kisat ovat juuri sitä parasta yleisurheilua penkkiurheilijan näkökulmasta. Aikataulu ei ole liian tiukka, kaikki lajit pääsevät esiin, jokainen SB ja PB aiheuttaa iloa. Kansainvälinen yleisurheiluliitto yrittää kuitenkin tuhota yleisurheilun aseella nimeltä Timanttiliiga. Siellä juoksevat kisoihin kutsutut urheilijat. Aina yritetään ennätyksiä. Jänis juoksee keulilla. Kaikilla juoksijoilla on samanlaiset vaatteet, eikä heitä erota toisistaan. Yhdestä maasta voi olla yli puolet osallistujista. Outoja uusia sääntöjä kokeillaan, ettei katsoja pitkästyisi. Kenttälajejakin siellä vissiin on, mutta niitä ei koskaan näytetä.

Ratakierroksessa lähestymässä olevat kilpailut saivat minussa aikaan jännityksen tunnetta. Vähän samaan tyyliin kuin jännitän dekkarissa silloin, kun poliisi on menossa yksin ilman asetta ja puhelimen akku tyhjänä aution talon kellariin. Eli sympatiat on päähenkilön puolella, mutta samalla miettii, että miksi se tuonne oikein menee. Juoksijoiden yhteisöllisyys aiheutti hyvän olon tunnetta. Useaan kertaan Nousiaisen sanailu aiheutti tulossa olevan ääneen naurun tunnetta.

Joku on joskus sanonut, että 400 metrin juoksu on se raskain laji, koska siinä mennään koko ajan täysillä. Ratakierros on kirjana vähän kuin 500 metrin juoksu. 400 metriä mennään täysillä, mutta lopussa vähän hyytyy. Matkaa on hitunen liikaa ja innokas penkkilukija alkaa miettiä, milloin päästään maaliin. Mutta penkkilukija jaksaa silti hyvin loppuun, eikä vaihda kanavaa. Mattias Sunnebornin kiinnostus Miika Nousiaisen pummilla matkustamiseen on siinä rajoilla, että onko enää hauskaa. Mutta on se.

Ratakierros oli oikeaa yleisurheilua, eikä mitään timanttiliigaa. Viihdyin, tykkäsin ja inspiroiduin.

Lisäksi tämän pohjalta löytyi niin paljon sanottavaa, että ei mahtunut Instagramiin ja täytyi tehdä pitkästä aikaa blogipostaus. Hyvä merkki sekin!


* * * *

torstai 5. kesäkuuta 2025

Suosituimmat suomalaiset nuortenkirjat - kesäkuu 2025


Mitkä ovat juuri nyt suosituimmat suomalaiset nuortenkirjat? 
Tähän kysymykseen etsin taas vastausta, kun virallisilta Mitä Suomi lukee listoilta ei tälläkään kertaa löytynyt yhtään kotimaista nuortenkirjaa. Ei vaikka kyseisiä listoja on eri kategorioissa yhteensä 18 kpl (jokaisessa 20 kirjaa).

Tein siis taas kerran tämän varjolistan. Suhtaudu listaan varauksella. Se on tilanne 5.6.2025 iltapäivällä. Lähteenä käytettävät listat saattavat muuttua milloin vaan. Lisäksi on mahdollista (todennäköistä?), että kirjakauppojen listat painottavat samaan konserniin kuuluvia kustantamoja.  

Lähteitä ovat: Mitä Suomi lukee -lista, Suomalaisen kirjakaupan suosituimmat nuortenkirjat, Adlibriksen myydyimmät nuortenkirjat, Bookbeatin suosituimmat nuortenkirjat, Goodreadsin luetuimmat lista ja Helmet-kirjaston lainaus- ja varaustilanne. 

Taustaa ja tietolähteiden tarkempi luettelo löytyy ensimmäisestä postauksesta

Listalla mukana ovat suomalaiset nuortenkirjat, joiden ikäsuositus on 12 vuotta tai enemmän. Tietokirjat ovat mukana, mutta väritys- ja tehtäväkirjat eivät ole.

Listalla ei suuria muutoksia tälläkään kertaa ollut. Yksi yllätys (Kaupunki ilman koteja) nousi listalle. Itse olisin kaipaillut tänne kahta keväällä ilmestynyttä nuortenkirjaa, joista tykkäsin tosi paljon. Valitettavasti Murto (Ansu Kivekäs) ja Harhakoto (Reetta Vuokko-Syrjänen) ei ainakaan vielä listalle noussut.

Jos Mitä Suomi lukee -listoilla nuortenkirjat erotetaan lastenkirjoista, loppuu tämän minun varjolistani teko. Toistaiseksi teen tähän varjolistaani päivityksen aina kuun alkupuolella heti sen jälkeen, kun Mitä Suomi lukee -listat julkaistaan. 


TOP-10 suomalaiset nuortenkirjat 5.6.2025


1. Asioita joista en tiennyt pitäväni, Annukka Salama, WSOY (Edellinen lista: 2.)

Kestosuosikki Ajetp nousi takaisin listakärkeen.  Tämä 14+ vuotiailla suunnattu kuuma enemies to lovers -romaani oli toisena sekä Bookbeatin äänikirjojen listalla että Suomalaisen listalla.  Helmetissä sen varausjono oli tämän listan kirjoista pisin - 34 lukijaa odottaa tätä Salaman kirjaa.

2. Pohjolan taruja: Jumalat, sankarit ja myyttiset olennotJenna Kostet & Karoliina Suoniemi & Anniina Lius, WSOY (3.)

Tämä tammikuussa ilmestynyt Pohjolan muinaisista jumalista, sankareista ja uskomusolennoista ammentava ensyklopediaksi luonnehdittu kirja nousi listalla toiseksi. Pohjolan taruja oli Bookbeatin suosituin kotimainen nuortenkirja. Lisäksi se Adlibriksen 12+ listalla kolmas ja Suomalaisen listan kahdeksas. Helmetin varausjonossa on noin kymmenen lukijaa.

3. Skutsi, Päivi Lukkarila, Nokkahiiri (1.)

Skutsi on kauhuelementeillä höystetty kasvukertomus ja erätarina. Tämä vuoden 2024 Finlandia-voittaja pysyi kolmen kärjessä huolimatta siitä, että sitä ei ole (ainakaan vielä) saatavana äänikirjana. Skutsi jatkoi jo neljättä kuukautta peräkkäin Suomalaisen suosituimpana suomalaisena nuortenkirjana. Helmetin varausjono on parinkymmenen lukijan mittainen ja yli sata Skutsia on lainassa.

4.  Kellopelisydän, Vehka Kurjenmiekka, Aula (5.)

Kellopelisydän on 16+ vuotiaille suunnattu viime vuonna ilmestynyt YA-romaani, joka kertoo muistamisesta, menneisyydestä ja toivosta. Kirja tuntuu jämähtäneen ikuisiksi ajoiksi Adlibriksen 15+ kategorian myydyimmäksi kirjaksi. Helmetin varausjononkin pituus on kuukaudesta toiseen saman suuruinen - noin 30 lukijaa.

5. Lääkäri Atte - Selviytymisopas elämään, Atte Virolainen & Margareeta Häkkinen, Otava (5.)

Suositun somelääkärin viime vuonna ilmestynyt tietokirja huumeista ja rikollisuuden maailmasta pysyi listalla sijalla viisi. Kirja oli Adlibriksen 12+ listalla toiseksi suosituin. Bookbeatissa se oli viidenneksi suosituin kotimainen nuortenkirja. 

6. Maamaa, Stefanie Tuurna, Otava (4.)

Maamaa on tammikuussa ilmestynyt erilaisuutta, syrjintää, osansa hyväksymistä ja lopulta oman äänen löytämistä käsittelevä säeromaani. Maamaa jatkoi neljäntenä Suomalaisen listalla. Helmetissä sitä odottaa varausjonossa parikymmentä lukijaa. 

7. Valoa valoa valoa, Vilja-Tuulia Huotarinen, Karisto (PALUU)

Paluun listalle teki tämä riipaiseva rakkaustarina, joka kertoo seksuaalisuuden puhkeamisesta ja nuorena tehdyistä mahdottomista valinnoista. Kirja voitti Finlandia-junior -palkinnon vuonna 2011. Valoa valoa valoa oli Bookbeatin seitsemänneksi suosituin kotimainen nuorten äänikirja. Helmetissä lähes kaikki sata kopiota ovat lainassa ja pientä varausjonoakin on.

8. Meren koskettamat, Leena Paasio, WSOY (7.)

Finlandia-ehdokkaanakin ollut Estonian onnettomuuteen linkittyvä merellinen nuortenromaani pysyi edelleen listalla. Kirja oli Suomalaisen kolmanneksi suosituin. Helmetissäkin kirja liikkuu hyvin.

9. Kaupunki ilman koteja, Mirjami Sirén, Myllylahti (UUSI)

Listan yllättäjä löytyy sijalta kahdeksan. Kaupunki ilman koteja on vuonna 2023 ilmestynyt dystooppinen mielikuvitusta kutkuttava nuortenromaani, joka sijoittuu suljettuun kaupunkivaltioon Airepolikseen. Tämän sarjan kolmas osa Valhe ilman sanoja ilmestyi tänä keväänä. Listalle pääsyn mahdollisti kirjan nouseminen Adlibriksen 12-14 vuotiaille suunnattujen kirjan suosituimmaksi.

10. Sang, Elina Pitkäkangas, WSOY (10.)

Tämä vuonna 2022 ilmestynyt eeppinen fantasiaromaani vallasta ja rakkaudesta kuvitteellisessa tulevaisuuden Itä-Aasiassa on Narakan (joka nyt jäi listan ulkopuolelle) esiosa. Sang oli Adlibriksen 15+ kategorian neljänneksi myydyin kirja. Helmetissä kirjaa on hyvät määrät lainassa ja pientä varausjonoakin on.

10. Punainen kuin veri, Salla Simukka, Tammi (PALUU)

Lumikki-trilogian avannut trilleri on jo yli kymmenen vuotta vanha (ilm. 2013) kirja, ja nyt tämä kestosuosikki palasi taas tälle listalla. Punainen kuin veri oli Adlibriksen 15+ kirjojen toiseksi suosituin. Helmetissä kirjaa on kohtuullisen paljon lainassa.



torstai 8. toukokuuta 2025

Suosituimmat suomalaiset nuortenkirjat - toukokuu 2025



Mitkä ovat juuri nyt suosituimmat suomalaiset nuortenkirjat? Tähän kysymykseen olisi täydellinen vastaus, jos Mitä Suomi lukee -listoilla erotettaisiin lasten- ja nuortenkirjat omille listoilleen. Tällä hetkellä tuntuu lähinnä vitsiltä, että MSL-listojen otsikkona on Lasten- ja nuorten kirjat. Nyt toukokuussa julkaistuilla listoilla oli mukana sentään yksi nuortenkirja, Nälkäpeli-sarjan uusi osa. Muuten listan valloittivat jälleen kerran vauvakirjat, kuvakirjat ja muut lasten kirjat. 

Yllämainituista syistä tein taas kerran tämän varjolistan. Suhtaudu listaan varauksella. Se on tilanne 8.5.2025 illalla. Lähteenä käytettävät listat saattavat muuttua milloin vaan. Lisäksi on mahdollista (todennäköistä?), että kirjakauppojen listat painottavat samaan konserniin kuuluvia kustantamoja.  

Lähteitä ovat: Mitä Suomi lukee -lista, Suomalaisen kirjakaupan suosituimmat nuortenkirjat, Adlibriksen myydyimmät nuortenkirjat, Bookbeatin suosituimmat nuortenkirjat, Goodreadsin luetuimmat lista ja Helmet-kirjaston lainaus- ja varaustilanne. 

Taustaa ja tietolähteiden tarkempi luettelo löytyy ensimmäisestä postauksesta

Listalla mukana ovat suomalaiset nuortenkirjat, joiden ikäsuositus on 12 vuotta tai enemmän. Tietokirjat ovat mukana, mutta väritys- ja tehtäväkirjat eivät ole.

Lista tuntuu pysyvän erittäin stabiilina kuukaudesta toiseen, ja tälläkään kertaa mukaan ei noussut yhtään uutta kirjaa. Annukka Salaman Asioita joista en tiennyt pitäväni on ollut listan kahden kärjessä joka kuukausi siitä lähtien, kun listaa aloin marraskuussa 2024 keräämään.

Jos Mitä Suomi lukee -listoilla nuortenkirjat erotetaan lastenkirjoista, loppuu tämän minun varjolistani teko. Toistaiseksi teen tähän varjolistaani päivityksen aina kuun alkupuolella heti sen jälkeen, kun Mitä Suomi lukee -listat julkaistaan. 


TOP-10 suomalaiset nuortenkirjat 8.5.2025


1. Skutsi, Päivi Lukkarila, Nokkahiiri (edellinen lista: 2.)

Skutsi on kauhuelementeillä höystetty kasvukertomus ja erätarina. Tämä vuoden 2024 Finlandia-voittaja palasi listakärkeen huolimatta siitä, että sitä ei ole (ainakaan vielä) saatavana äänikirjana. Skutsi jatkoi jo kolmatta kuukautta peräkkäin Suomalaisen ja Adlibriksen (12 - 14v) suosituimpana suomalaisena nuortenkirjana. Helmetissä sen varausjono on edelleen tämän listan pisin, vaikka onkin nyt lyhentynyt alle neljäänkymmeneen jonottajaan.

2. Asioita joista en tiennyt pitäväni, Annukka Salama, WSOY (1.)

Ajetp pysyi kahden parhaan joukossa erittäin pienellä erolla Skutsiin. Tämä 14+ vuotiailla suunnattu kuuma enemies to lovers -romaani oli toisena sekä Bookbeatin äänikirjojen listalla että Suomalaisen listalla. Lisäksi se oli Adlibriksen 12-14 vuotiaille suunnattujen kirjojen viidenneksi suosituin. Helmetissä sillä on edelleen parin kymmenen kirjan varausjono.

3. Pohjolan taruja: Jumalat, sankarit ja myyttiset olennotJenna Kostet & Karoliina Suoniemi & Anniina Lius, WSOY (3.)

Tämä tammikuussa ilmestynyt Pohjolan muinaisista jumalista, sankareista ja uskomusolennoista ammentava ensyklopediaksi luonnehdittu kirja pysyi listalla kolmantena - hyvin lähellä listan kahden kärkeä. Pohjolan taruja oli Bookbeatin suosituin kotimainen nuortenkirja. Lisäksi se Adlibriksen 12+ listalla toinen ja Suomalaisen listan seitsemäs. Helmetissä varausjono on lyhentynyt, mutta on edelleen parinkymmenen kirjan mittainen.

4. Maamaa, Stefanie Tuurna, Otava (4.)

Maamaa on tammikuussa ilmestynyt erilaisuutta, syrjintää, osansa hyväksymistä ja lopulta oman äänen löytämistä käsittelevä säeromaani. Maamaa jatkoi neljäntenä Suomalaisen listalla. Helmetissä sitä odottaa varausjonossa lähes kolmekymmentä lukijaa. 

5.  Kellopelisydän, Vehka Kurjenmiekka, Aula (5.)

Kellopelisydän on 16+ vuotiaille suunnattu viime vuonna ilmestynyt YA-romaani, joka kertoo muistamisesta, menneisyydestä ja toivosta. Kirja oli jälleen kerran Adlibriksen 15+ kategorian myydyin kirja ja Helmetin varausjonokin pysyi melkein yhtä pitkänä kuin kuukausi sitten - noin 30 lukijaa.

5. Lääkäri Atte - Selviytymisopas elämään, Atte Virolainen & Margareeta Häkkinen, Otava (PALUU)

Suositun somelääkärin viime vuonna ilmestynyt tietokirja huumeista ja rikollisuuden maailmasta palasi listalla sen jälkeen, kun jäi viime kuussa niukasti top-kympin ulkopuolelle. Kirja oli Bookbeatin kolmanneksi suosituin kotimainen nuortenkirja. Kolmostilan se sai myös Adlibriksen 12+ listalla.

7. Saakelin satanen, Mikko With, Myllylahti (6.)

Tämä vuonna 2021 ilmestynyt hauska, jännittävä ja samastuttava kirja pysyi listalla lähinnä suuren Helmet-kirjastoissa lainassa olevien kirjojen määrän ansiosta. Lisäksi Satanen oli Bookbeatin listalla sijalla kahdeksan. 

7. Meren koskettamat, Leena Paasio, WSOY (8.)

Finlandia-ehdokkaanakin ollut Estonian onnettomuuteen linkittyvä merellinen nuortenromaani jakaa sijaa seitsemän Saakelin satasen kanssa. Kirja oli Suomalaisen kolmanneksi suosituin. Helmetissä kirja liikkuu hyvin, ja sillä on edelleen pientä varausjonoa.

9. Sang, Elina Pitkäkangas, WSOY (10.)

Tämä vuonna 2022 ilmestynyt eeppinen fantasiaromaani vallasta ja rakkaudesta kuvitteellisessa tulevaisuuden Itä-Aasiassa on Narakan (joka nyt jäi niukasti listan ulkopuolelle) esiosa. Sang oli Adlibriksen 15+ kategorian toiseksi myydyin kirja. Helmetissä kirjaa on hyvät määrät lainassa.

10. Aurora, Pinja Sanaksenaho & Sari Luhtanen, Otava (PALUU)

Tämä intensiivinen nuoresta somevaikuttajasta kertovan romaani palasi listalle useamman kuukauden poissaolon jälkeen. Aurora oli Suomalaisen listalla sijalla viisi ja Bookbeatissa sijalla kymmenen. 





perjantai 11. huhtikuuta 2025

Suosituimmat suomalaiset nuortenkirjat - huhtikuu 2025


Mitkä ovat juuri nyt suosituimmat suomalaiset nuortenkirjat? 
Tähän kysymykseen ei tässäkään kuussa löytynyt vastausta Mitä Suomi lukee listoilta. Lasten- ja nuortenkirjojen listan kärkeen oli odotetusti noussut Nälkäpeli-sarjan uusi osa, muuten listojen kirjat olivat alle 12-vuotiaille suunnattuja eivätkä siis sisältäneet yhtään kotimaista nuortenkirjaa.

Niinpä tein taas tämän varjolistan. Suhtaudu listaan varauksella. Se on tilanne 10.4.2025 illalla, ja lähteenä käytettävät listat saattavat muuttua milloin vaan. Lisäksi on mahdollista (todennäköistä), että kirjakauppojen listat painottavat samaan konserniin kuuluvia kustantamoja.  

Lähteitä ovat: Mitä Suomi lukee -lista, Suomalaisen kirjakaupan suosituimmat nuortenkirjat, Adlibriksen myydyimmät nuortenkirjat, Bookbeatin suosituimmat nuortenkirjat, Goodreadsin luetuimmat lista ja Helmet-kirjaston lainaus- ja varaustilanne. 

Taustaa ja tietolähteiden tarkempi luettelo löytyy ensimmäisestä postauksesta

Listalla mukana ovat suomalaiset nuortenkirjat, joiden ikäsuositus on 12 vuotta tai enemmän. Tietokirjat ovat mukana, mutta väritys- ja tehtäväkirjat eivät ole.

Listalla ei tässä kuussa suuria yllätyksiä nähty, vaan vanhat tutut nuortenkirjat valtasivat kymmenen kärkisijaa. TOP-5 pysyi täysin samana kuin kuukausi sitten. Kärkikaksikko on pysynyt samana koko tämän vuoden.

Tarkoitus on ainakin toistaiseksi tehdä tähän listaan päivitys aina kuun alkupuolella heti sen jälkeen, kun Mitä Suomi lukee -listat julkaistaan. 


TOP-10 suomalaiset nuortenkirjat 10.4.2025


1. Asioita joista en tiennyt pitäväni, Annukka Salama, WSOY (edellinen lista: 1.)

Kestosuosikiksi noussut Ajetp pysyi listan kärjessä erittäin pienellä erolla Skutsiin. Tämä 14+ vuotiailla suunnattu kuuma enemies to lovers -romaani oli ykkönen Bookbeatin äänikirjojen listalla.  Lisäksi se oli Suomalaisen listan kakkonen ja Adlibriksen 12-14 vuotiaille suunnattujen kirjojen kolmanneksi suosituin. Helmetissä sillä on edelleen parin kymmenen kirjan varausjono.

2. Skutsi, Päivi Lukkarila, Nokkahiiri (2.)

Skutsi on kauhuelementeillä höystetty kasvukertomus ja erätarina. Tämä vuoden 2024 Finlandia-voittaja jatkoi listalla korkealla huolimatta siitä, että sitä ei ole (ainakaan vielä) saatavana äänikirjana. Skutsi jatkoi Suomalaisen ja Adlibriksen (12 - 14v) suosituimpana suomalaisena nuortenkirjana. Helmetissä sen varausjono on edelleen todella pitkä, noin sataviisikymmentä lukijaa odottaa Skutsia.

3. Pohjolan taruja: Jumalat, sankarit ja myyttiset olennotJenna Kostet & Karoliina Suoniemi & Anniina Lius, WSOY (3.)

Tämä tammikuussa ilmestynyt Pohjolan muinaisista jumalista, sankareista ja uskomusolennoista ammentava ensyklopediaksi luonnehdittu kirja pysyi listalla kolmantena. Pohjolan taruja oli Bookbeatin toiseksi suosituin kotimainen nuortenkirja. Se oli selvästi TOP-10:ssä myös Suomalaisen ja Adlibriksen listoilla. Helmetissä sillä on yli viidenkymmenen kirjan varausjono.

4. Maamaa, Stefanie Tuurna, Otava (4.)

Maamaa on tammikuussa ilmestynyt erilaisuutta, syrjintää, osansa hyväksymistä ja lopulta oman äänen löytämistä käsittelevä säeromaani. Maamaa oli neljäs Suomalaisen listalla. Helmetissä sitä odottaa varausjonossa yli seitsemänkymmentä lukijaa. Bookbeatin listoilla se oli (yllättäen) tippunut kauas kärkikymmeniköstä.

5.  Kellopelisydän, Vehka Kurjenmiekka, Aula (5.)

Kellopelisydän on 16+ vuotiaille suunnattu viime vuonna ilmestynyt YA-romaani, joka kertoo muistamisesta, menneisyydestä ja toivosta. Kirja oli jälleen kerran Adlibriksen 15+ kategorian myydyin kirja ja Helmetin varausjonokin pysyi yhtä pitkänä kuin kuukausi sitten - noin 40 lukijaa.

6. Saakelin satanen, Mikko With, Myllylahti (PALUU)

Tämä vuonna 2021 ilmestynyt hauska, jännittävä ja samastuttava kirja palasi takaisin listalle. Se oli Bookbeatin listalla sijalla kuusi. Helmetissä kaikki sataviisikymmentä kopiota ovat lainassa.

6. Valoa valoa valoa, Vilja-Tuulia Huotarinen, Karisto (10.)

Saakelin satasen kanssa kuudetta sijaa jakamaan nousi riipaiseva rakkaustarina, joka kertoo seksuaalisuuden puhkeamisesta ja nuorena tehdyistä mahdottomista valinnoista. Kirja voitti Finlandia-junior -palkinnon vuonna 2011. Valoa valoa valoa oli Bookbeatin neljäs kotimainen nuorten äänikirja. Helmetissä kaikki sata kopiota ovat lainassa.

8. Meren koskettamat, Leena Paasio, WSOY (7.)

Finlandia-ehdokkaanakin ollut Estonian onnettomuuteen linkittyvä merellinen nuortenromaani pysyi listalla. Kirja oli Suomalaisen kolmanneksi suosituin. Helmetissä on edelleen pientä varausjonoa.

8. Naraka, Elina Pitkäkangas, WSOY (6.)

Kahdeksatta sijaa jakaa viime vuonna ilmestynyt sodasta ja ihmisten välisistä siteistä kertova fantasiaromaani.  Naraka oli Adlibriksen 15+ kirjojen kolmanneksi myydyin, Suomalaisen listan kuudes, ja Helmetissäkin on pientä varausjonoa.

10. Sang, Elina Pitkäkangas, WSOY (10.)

Tämä vuonna 2022 ilmestynyt eeppinen fantasiaromaani vallasta ja rakkaudesta kuvitteellisessa tulevaisuuden Itä-Aasiassa on Narakan esiosa. Sang oli Adlibriksen 15+ kategorian toiseksi myydyin kirja ja Bookbeatin listalla sijalla kymmenen. Helmetissä kirjalla on edelleen pientä varausjonoa.