Olen lukenut useita Lehtolaisen Maria Kallio kirjoja ja ne ovat kaikki olleet "takuuvarmoja suomalaisia perusdekkareita" missä hyvät henkilöhahmot ovat tukeneet sopivan pienimuotoista rikoskertomusta. Nyt Lehtolainen on kirjoittanut kansainvälisen jännistysromaanin, jossa kaikki on Maria Kallio kirjoja suurempaa, tarina ei rajoitu vain Suomeen ja pelissä on paljon enemmän kuin yksittäinen henkirikos. Kirja kertoo henkivartijasta (kuten kirjan yllättävän pliisusta nimestä näppärä voi arvata...) nimeltään Hilja Ilveskero. Hiljan entinen asiakas murhataan ja tästä lähtee käyntiin tapahtumaketju jossa liikutaan kansainvälisen rikollisuuden pyörteissä.
Henkivartija oli kauttaaltaan minulle suuri pettymys. Kerronta oli - etenkin kirjan keskivaiheilla - aivan liian laahaavaa tälläiseksi "remes-soininvaara-somppi-genren" jännäriksi. Päähenkilöstä on yritetty tehdä kiinnostava jos jonkinlaisilla piirteillä - alkaen lapsuuden Ilves-traumoista ja päättyen nykyhetken mieheksi pukeutumiseen. Mutta kaikesta yrityksestä huolimatta Hilja Ilveskero jäi minulle pinnalliseksi ja keinotekoisen oloiseksi hahmoksi. Tämä haittasi erityisen paljon sen takia että tarina etenee täysin päähenkilönsä mukana eikä sivujuonteita ole. Välillä kerronta on harlekiinitasoa ja myötähäpeä oli päällimmäinen tunne kun luin kuvauksia Hiljan ja hänen salaperäisen miesystävänsä lemmenhetkistä.
Loppua kohti tarina saa hieman enemmän jännitettä mutta se ei enää kirjaa pelasta. En olisi lukenut loppuun ellei olisi ollut tunnetun kirjailijan kirjoittama.
(tämä kirjoitus on alunperin kirjoitettu Facebookin Dekkarit ryhmään 8.9.2010)
*
Kiinnostavaa, että luet sekä naisten että miesten kirjoittamia dekkareita. Itse keskityn melkein pelkästään pohjoismaalaisiin naisiin.Kun Remeksessä alettiin laskea verta muovigallonaan, piti päättää, "ettei tää oo mun juttu".Jos tykkää lehtolaisesta, kenestä mieskirjailijasta kannattaisi aloittaa?
VastaaPoistaJoo, enpä ole edes yleensä kauheasti miettinyt onko kirjoittaja mies vai nainen jos vain tarina on hyvä.
VastaaPoistaMieskirjailijoista voisin suositella esimerkiksi Michael Connelly:ä (mun ehdottomia suosikkeja) ja ruotsalaisia (Nesser ja Mankell ja Larssonin trilogia). Noissa harvemmin laitetaan verta muovigallonaan, ainakin sillä ei mässäillä.
Ja uudemmista naiskirjailijoista pitää vielä mainita Johanna Tuomola joka varmasti uppoaa jos tykkää Lehtolaisesta.
Olen hyvin samoilla linjoilla kanssasi, vaikka ehkä hieman enemmän pidinkin kuin sinä. Olen lukenut Lehtolaisen kaikki kirjat, enkä näköjään pääse tavasta irti, sillä vaikken Ilveskero -kirjoista ole kovastikaan pitänyt, lainasin juuri kirjastosta uusimman Paholaisen pennut. Kummallista kyllä tämä tavan vuoksi lukeminen!
VastaaPoista