Olen jostain syystä aina suhtautunut Kingiin hieman varauksella, hänen suuresta suosiostaan huolimatta - tai siitä johtuen. Kuvun alla oli kuitenkin positiivinen yllätys ja silloin päätin että jossain välissä etsin käsiini Tukikohdan. Tukikohta siksi, että sen perusjuoni dystopiakuvauksineen tuntui aihealueelta, joka minua todennäköisesti kiinnostaisi. Lisäksi olin lukenut siitä ylistäviä arvioita.
Tukikohta on todenäköisesti yksi ensimmäisistä dystopiakuvauksista joissa maailman väkiluku alkaa irtipäässeen epidemian seurauksena harvenemaan kovaa kyytiä. Myöhemminhän tästä samasta aiheesta on tehty suuri määrä eri versioita, kirjoista elokuviin ja tietokonepeleihin. Yhden lisäulottuvuuden lukemiseen lisää toi se, että pelailin uudehkoa Last of Us konsolipeliä samoina päivinä kuin luin Tukikohtaa. Kummassakin juonen perusainekset ovat samat, irtipäässyt biologinen uhka (virus/bakteeri) tappaa talossa ja puutarhassa ja sen seurauksena maailma muuttuu väkivaltaiseksi poliisivaltioksi. Tässä mielessä hatunnosto Kingille, hän on todellakin ollut edelläkävijä tässä genressä ja kirja varmasti olisi iskenyt vahvemmin jos en olisi jo tutustunut useaan muunnelmaan samasta aiheesta.
Kirja kertoo siis maailmasta (tai oikeastaa vain Yhdysvalloista), missä tappava virus saa nopeassa tahdissa nykyisen sivilisaation romahtamaan. Vain hyvin pieni osa ihmisistä on immuuneja taudille, ja King kertoo tarinaa näiden ihmisten kokemusten kautta. Osa ihmiskohtaloista oli hyvinkin kiinnostavia, kuten kuuromykkä Nick. Sitten taas erimerkiksi sekopäisen roskismiehen tarina tuntui oudon irralliselta.
Tukikohdan suomennettu laitos on "lyhentämätön ja täydellinen". King avaa alkusanoissa mukavasti tämän version taustoja ja kertoo kuinka alkuperäisestä teoksesta oli karsittu suuri määrä tekstiä pois kustannusyhtiön vaatimuksesta. Mutta, mutta... lukiessa tuli välillä kyllä mieleen, että kustannusyhtiöllä on ollut pointtinsa. King jää välillä maailailemaan ja jaarittelemaan liikaa ja itselleni olisi kyllä tiiviimpi ja lyhyempi version kirjasta kelvannut.
Olisin kovasti halunnut tykätä tästä kirjasta - ja rientää etsimään jostain kakkososaa. Mutta valitettavasti Tukikohta oli liian useassa kohdassa tylsä ja yllätyksetön. Eivätkä ihmiskohtalotkaan jaksaneet kuin paikoitellen kiinnostaa. Kirjan loppuun lukeminen vaati ponnistuksia kun tuntui että tarina polki liikaa paikoillaan. Tiedän että Tukikohta on monella elämää suurempien jännäreiden joukossa. Minulle ei vaan Kingin tyyli tunnu iskevän.
* *
En ole vuosiin Kingiä lukenut, mutta kaksikymmentä vuotta sitten juuri tämä iski ilmat pihalle lukijasta. Ahmin molemmat osat putkeen, vaikka lopussa mukaan astuva yliluonnollinen aines (ainakin muistaakseni?) menikin sitten jo överiksi. Mutta minusta King kuvasi autioituvan maan aika kiehtovasti. Mutta minulla ei tosiaan ollut dystopialastia perässäni tämän äärellä.
VastaaPoistaMieleen on jäänyt myös, ettei käännös ollut ihan laadukkaimmasta päästä?
Samaa mieltä olen tuosta, että King kuvaa tuota radikaalia muutosta hyvin ja realistisen oloisesti. Todennäköisesti mullekin tämä olisi ihan eri lailla iskenyt parikymmentä vuotta sitten, nyt tuli koko ajan "tämä on luettu/nähty jo" fiilis. Jos toisessa osassa tulee mukaan yliluonnollisia elementtejä, niin se viimeistään kyllä poistaa sen mun lukulistalta. Koko ajan tässä ykkösosassakin pelkäsin että tuleeko yliluonnollista mukaan, onneksi ei tullut (jos ei niitä unia lasketa).
PoistaEn käännöstä lukiessani miettinyt, mutta nyt kun katselen jälkikäteen niin aika kömpelön oloista teksti välillä on ja vaikea uskoa että King olisi siihen ainoa syypää.
Niin paljon kuin Kingin kirjoja rakastankin, myönnän lukeneeni Tukikohdat väkipakolla. En edes muista kirjoista paljon, mutta sen pitkittämisen ja hitaaaaan etenemisen sitäkin paremmin.
VastaaPoistaJos en aivan väärin muista pidin nimenomaan tästä ensimmäisestä osasta enemmän. Samoin kuin Kirsillä minullakaan ei ollut lukiessa "dystopiarasitetta" takana eli kirja tuntui hyvinkin tuoreelta ja pidin siitä kovasti. Katsoin joku aika sitten elokuvaversion ja siinä ainakin olisi ollut pituudessa karsimista. Kingin kirjojen pituudesta en juurikaan valita vaan nautin siitä, että saan uppoutua hänen luomiinsa maailmoihin kunnolla ja pitkään. Tosin fanityttönä mielipiteeni on hyvin puolueellinen, minusta huonompi King on parempi kuin moni ns. keskivertokirja ;)
VastaaPoista